keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

TÜRKCE OLİMPİYATLARİ




http://www.turkceolimpiyatlari.org/index.php?konu=haber&id=619

1 linkki= indonesialainen TOGA ARDİAN laulaa turkin kielella turkkilaisen kappaleen " SEVDAN OLMAZSA"

http://www.turkceolimpiyatlari.org/index.php?konu=haber&id=223

2 linkki= İndonesialainen "MEHTER TAKİMİ(Janitsaarisoittokunta)
Janitsaarit olivat Turkissa Osmanien valtakunnan sulttaanin erikoisjoukkoja,jotka toimivat mm. sulttaanin palatsin vartijoina ja henkivartiostona seka poliiseina İstanbulin kujilla.He olivat armeijan ja laivaston eliitti-ja ydinjoukkoja.Janitsaareja alettiin kouluttamaan Ottomaanin valloitettua Adrianopolin vuonna 1361.
Lisaa http://fi.wikipedia.org/wiki/Janitsaarit taalta.

Janitsaareilla oli oma marssimusiikkityylinsa,jota naissa kertomissani olympialaisissa esitti siis İNDONESİALAİNEN ryhma.

Jalleen kerran oli mahtavaa istuskella parvekkeella tuon suuren tapahtuman "aitiopaikalla".Kerroin aikaisemmin,etta en nahnyt nayttamölle,mutta se nayttamö tuli kotiini television valityksella.



Stadionilta kuului musiikki korviin ja laservalojen seka valonheittajien luoma tunnelma silmiin.Antalyan oma televisiokanava nayti tapahtuman suorana lahetyksena.İstuimme parvekkeella kahvikupposen aaressa,ja katsoimme lahetysta televisosta ja olimme suunnanneet korvamme stadionille.Oli mahtavaa katsella ja kuunnella,miten monien eri maiden lapset esittivat naita turkkilaisia esityksiaan turkinkielella.
Vuosittain oppii turkinkielta ,Turkin kulttuuria,ja muuta tuntemusta Turkista n. 10.000 koululaista ympari maailman talla projektilla,josta postaan myöhemmin.

3 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Mielenkiintoista.Olenkin noista janitsaareista joskus aikoinani lukenut.

Sateenkaari kirjoitti...

Olisi joskus mukava nahda tuota janitsaarien soittokunnan soittamista oikein kunnolla livena.Taalla heilla on jokavuotiset juhlat,mutta meista hiukkasen kaukana.

Laura kirjoitti...

Itse asiassa olen Suomessa taas! Rakas isoisäni kuoli vain päivä ennen minun Turkin-lähtöäni ja vaikka ensin ajattelin jäädä tänne päätin kuitenkin lähteä viime hetkessä ja vietin kaksi ihanaa viikkoa Turkissa poikaystäväni kanssa ja lomailtiin myös Didimissä ja Kusadasissa. Suomeen palasin keskiviikkona ja tänään pidettiin isoisäni siunaus. Olimme faffani kanssa hyvin läheisiä ja hänen kuolemansa oli suuri järkytys minulle ja se tuli myös hyvin yllättäen, hän sai lähteä saappaat jalassa kuten aina oli toivonut. Suomeen jään vielä joksikin aikaa kunnes poikaystäväni on löytänyt töitä Istanbulista tai Izmitistä (tai jostain muualta), työnhaku on täydessä vaudissa joten toivottavasti pääsen kohta takaisin! Siihen asti yritän nauttia Suomen kesästä ja viettää mahdollisimman paljon aikaa isoäitini kanssa joka otti faffani kuoleman melko raskaasti.

Kaikkea hyvää sinulle! Postaan lomakuvia blogilleni viikonlopun aikana.

Haleja Turusta!