maanantai 23. elokuuta 2010

RAKKAAT VİRTUAALİYSTAVAT

Taas on tietokoneeni  "lakossa".Tanaan tulee korjaaja katsomaan sita kotiin.Jalleen kerran on windows kadoksissa.Sain sen pari kertaa itse toimimaan,mutta nyt ei sitten suostu minun kaskyjani tottelemaan.
Keskiviikkoaamuna aikaisin olen lahdössa muutaman suomalaisen kanssa kaymaan Kaş'ista Kreikan saarella.Liittyy uuteen kannykka-asiaani,josta teen oman postauksen.
Viimeisen osion uskonnosta postaan heti,kun saan sen rauhassa tehda taas kotoa kasin.Pyydankin karsivallisyytta,ystavat odottelemisessa.
Siihen saakka,ihania paivia kaikille.

perjantai 20. elokuuta 2010

MİTEN USKONTO VAİKUTTAA ELAMAANİ,osa 3

Kahdessa ensimmaisessa postauksessani olen kasitellyt aikaa,jolloin vaihdoin uskontoni.
Nyt kerron yleista asiaa uskonnostani.

Musliminaisenhan tunnistaa helposti vaatetuksesta.Asun kuuluu olla pitkahihainen ja nilkkaan asti ulottuva.Tukka suojataan huivilla,tai muulla paahineella.
Asu vaihtelee eri maissa ja kulttuureissa.On maita,joissa naiset peittavat myös kasvonsa.Taalla Turkissa nakee koko kasvon peittavaa asua silloin tallöin.Nama muslimit ovat yleensa tuleet tanne jostain muualta,mutta saattavat asua taalla myös vakituisesti.
Tallainen vaatetus on tarkoitettu suojaamaan naisen yksilöllisyytta.Koraani kehottaa pukeutumaan asuun,joka peittaa tukan,kasivarret ranteisiin asti,ja jalat nilkkoihin.

Miten sitten on minun kohdallani?
Mina en kayta islamilaista vaatetusta,enka huivia normaalissa arkipaivassa.Tykkaan kylla pukeutua pitkaan mekkoon tai hameeseen.En kulje mihameessa,enka muuten paljastavissa vaatteissa. Kesakuumalla kaytan kylla myös hihatonta mekkoa.
Kerroin aikaisemmin,etta Turkki on aikalailla maallistunut uskonnon suhteen.
Tama nakyy myös naisten vaatetuksesta.Ainakin nain isommissa kaupungeissa.Vaatetus alkaa olla samanlaista,mita missa tahansa Euroopan kaupungissakin.
Kun sitten on islamilaisia juhlia,taikka muita tilaisuuksia,niin silloin on minullakin huivi paassa,ja asianmukainen vaatetus.
Hautausmaa on sellainen paikka,jonne en koskaan mene ilman huivia.Mutta myös siella jo nakee huivittomia naisia.


Meilla on kotona kaksi Koraania.Toinen on suomenkielinen kaannös,ja toinen,missa on seka turkinkielella,etta arabinkielella teksti.
Lisaksi minulla on islamilaista oppikirjallisuutta,jotka ovat viela Suomessa.Kun menen kaymaan,niin tuon ne tanne Turkkiin.samat asiat voi lukea myös internetista.Naiten oppaitten mukana on rukousopas suomenkielella ja turkinkielella.
Oppikirjallisuuteni joukossa on eras mielenkiintoinen pikkukirjanen "Kristityn ja Muslimin Vuoropuhelu".Aiheesta on kirjoitettu useitakin kirjoja,mutta tama minun kirjani on tehty eraan suuren konferenssin (osallistujina kristittyja ja muslimia) pohjalta ja kaydyista keskusteluista.lahes koko teksti kasittelee Jeesusta İslamissa.
Nain ramadanin aikana tulee luettua Koraania enemman,mita muulloin.Ramadanhan on hiljentymisen,miettimisen ja hyvan tahdon kuukausi.
Koraania en osaa ulkoa,ja asioita aina unohtuu,joten kertaus on paikallaan.


İslaminuskoonhan kuuluu paivittaiset 5 rukousta.Tassakin minun pitaa tunnustaa,etta en rukoile tuota viitta kertaa paivassa,mutta pyrin rukoilemaan mahdollisimman paljon.On aikoja,jolloin rukoilee enemman,ja aikoja jolloin vahemman.
Minulla on oma rukousmatto,jota kaytetaan rukoillessa.Sen paalle polvistutaan rukoilemaan.Tahan tarkoitukseen kay jokin muukin puhdas vaate.Ei tarvise olla tuollainen matto.Rukoussuunta on aina Mekkaan pain.
Ennen rukousta suoritetaan puhdistautuminen.On ihmisia,jotka rukoilevat ilman puhdistautumista,mutta mina en sita koskaan tee.Niin rukouksissa,kuin puhdistautumisessakin on omat saantönsa.
Tasta postauksesta voi paatella jo,miten İslam on vaikuttanut elamaani,mutta viela yhden postauksen teen,jossa kerron siita tarkemmin.
Kyselkaa,ystavat,ja eriavia mielipiteita saa esittaa.Koskaan ei ole vain sita yhta tapaa,tai yhta ajattelua.Te muut İslamiin kaantyneet kertokaa omia kokemuksianne ja nakemyksianne.

İhanaa alkavaa viikonloppua kaikille.

keskiviikko 18. elokuuta 2010

MİTEN USKONTO VAİKUTTAA ELAMAANİ, osa 2

Tietokone kotona,ja toistaiseksi toimii,joten jatkan kertomaani.

Aika,jolloin erosin kirkosta,oli talvella 1995.
Toukokuun lopulla matkustimme lomalle Antalyaan.Talla lomalla "palasin İslamiin",kuten liittymista sanotaan.

Tilaisuus oli lamminhenkinen.Tietty minua jannitti kovasti.Olinhan astumassa kokonaan uudesta ovesta nyt virallisesti.
Olin opetellut İslamin uskontunnustuksen ulkoa,joka piti osata.Turkinkieltahan tuolloin en osannut yhtaan.Hyva turkkilainen edesmennyt (rauha hanen muistolleen) ystavamme toimi tulkkina.
Sen lisaksi,etta liityin İslamiin,niin samalla meidat mieheni kanssa vihittiin avioliittoon myös imaamin toimesta.
İslamissahan on tarkeaa,etta ensin on virallinen vihkiminen,ja sen jalkeen imaamin vihkiminen.
Ennen oli erittain paljon avioliittoja,jotka olivat vain imaamin vihkimisella suoritettuja,ja eivat ole virallisia lain edessa.
Nykyaan yha enemman suositaan myös virallista vihkimista.Se alkaa jo olla oikeastaan pakollistakin.
İmaami Erdoğan Öztürk puhui kauniisti avioliiton merkityksesta,elamasta,toisen kunnioittamisesta.Puhe oli aika pitka.
Taman jalkeen mina lausuin uskontunnustuksen,ja imaami puhui minulle islamin merkityksesta elamaan.Ja antoi "laksyksi" opetella uusi uskontoni hyvin,ja noudattaa sita.

Ylimmaisessa kuvassa on todistus,minka İslamiin liittymisesta sain,ja alimmaisessa kuvassa lehtikuva ja juttu tilaisuudesta.
Lehtijuttu on hupaisa.Lehtimiehet eivat olleet meita haastatelleet,vaan keksivat jutun.Nimetkin olivat pain honkia.Uusi İslamilainen nimeni,Fatma,oli oikein kirjoitettu.
Mina olin ollut töissa tekstiilitehtaassa,josta elakkeella.En ikina ollut edes kaynyt tekstiilitehtaassa,enka olut viela elakkeella.
Jutussa sanotaan myös,etta mina tulin turistina Antalyaan(totta),ja myöhemmin menimme rakkausavioliittoon(totta).
Liittymisestani İslamiin jutussa sanotaan,etta "uudestisynnyin",ja jatkossa opetettelen tuntemaan uuden uskontoni hyvin.
Kuvaa katsoessa naurattaa itseaankin.Ensimmaista kertaa tuolloin laitoin huivin paahani,ja ainoa huivinkayttötapa oli tuttu tuo solmiminen leuan alle,jota en nykyaan kayta ollenkaan.Olin aivan maalaismummon naköinen.
Ja mieheni oli kuin merirosvo pitkine hiuksineen,ja viiksineen.
Nykyaan ei hanella viiksia ole,ja tukkakin on aina lyhyt.

sunnuntai 15. elokuuta 2010

TAAS TİETOKONEONGELMİA


Hyvat ystavat!
Olen nettikahvilassa postaamassa pikaisesti.
Tietokoneeni saattaa olla nyt entinen.Taas havisi windows.Huomenna tietaa enemman,kun kuulee nettitohtorin lausunnon asiasta.
Jos kone on tullut tiensa paahan,niin alkaa kova metsastaminen uuden löytamiseksi.
Kun saan taas koneen kotiin,niin jatkan kertomista uskonnostani.
Siihen saakka,voikaa hyvin,rakkaat ystavat ja lukijani kaikkialla.
Antalyassa on muutaman paivan ollut tosi inhottavan kosteaa.Kuumuuskin tuntuu kosteuden myöta kuumemmalta.tanaan ainakin tuulee,joten toivottavasti kosteuskin hiukkasen haihtuu.