torstai 21. helmikuuta 2013

KUNNİAKONSULİ

 Ystavanpaivan iltana me Antalyan alueen suomalaiset olimme saaneet virallisen kutsun uuden Kunniakonsulaattimme avajaisiin. Kaksituntinen tilaisuus pidettin Antalyassa Talya hotellissa.
 Punainen matto, tottakai.
 Tarjoilu oli hyva. Juomia monenlaisia. Koktailsyötavaa tarjottiin koko tuon tilaisuuden ajan.
 Kun napsin kuvia, niin oli aivan sattumaa, etta sain yhta- aikaa nakyviin seka, Suomen-, etta Turkinliput. Kuvat tuossa valotaulussa vaihtuivat koko ajan. Myös kauniita kuvia Suomesta nayttivat kutsuvieraille, joitten joukossa oli enemmistö turkkilaisia.
 Kunniakonsulimme puheesta en saanut etukuvaa, kun tuo valotaulu haikaisi kuvan valkoiseksi. Uusi kunniakonsulimme Koray Turan puhumassa.

Uusia suomalaistuttavuuksiakin ilmaantui. Meita on taalla Antalyassa vain 14.

Netista otin sitten kuvan etuprofiilista. Otettu tassa samassa tilaisuudessa. Kuvassa oikealla suurlahettilaamme Nina Vaskunlahti ja vasemmalla kunniakonsulimme Koray Turan. Taustalla niin kaunis jarvimaisema Suomesta.

Onnea uudelle kunniakonsulillemme ja hanen tulevalle työlleen.

http://www.finland.org.tr/public/default.aspx?nodeid=46773&contentlan=1&culture=fi-FI

Tuon linkin takaa löytyvat kunniakonsulimme yhteystiedot.

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

14.2

Kivaa YSTAVANPAİVAA kaikille ja kaikkialla.
Tassa samalla haluan kiittaa uusia lukijoitani blogissani vierailulla kaynneista ja kommenttien jattamisesta. Ja vanhoja blogiystaviani siita, etta jaksatte kulkea mukana. Olette kaikki tarkeita.

Meidat Antalyan suomalaiset on kutsuttu huomenna uuden kunniakonsulaattimme avajaistilaisuuteen. Se onkin mukava ohjelmanumero ystavanpaivalle.

Taalla Turkissahan 14.2 ei ole ystavanpaiva, vaan rakkauden ja rakastavaisten paiva. Ja niin kaupallinen, etta! Mutta onhan se mukavaa, kun löytyy aihetta juhlaan ja iloon. Me miehen kanssa emme harrasta lahjojen ostamista juuri ollenkaan. Juhlistaa voi tallaisia paivia ilman lahjojakin. Yleensa me kaymme ulkona syömassa taikka kahvilla kera jonkun hyvan herkun.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

HUPS, KUİNKA AİKA RİENTAA !


Facebookin puolella on ollut vilkasta vanhojen valokuvien myöta. katköistamme olemme kaivaneet vanhoja valokuvia, ja paljon mukavia muistoja on  herannyt niita katsellessa.
Mieleen muistuvat lapsuuden lumiset talvet ( ylakuva vuodelta 1950). Autokuvassa muutamaa vuotta myöhemmin. Vierella pikkusisko.
 Luokkaretkella Helsingissa vuonna 1960. Tuolloin me tytöt olimme tallaisilla matkoilla aina hame paalla. Ei nakynyt farkkuja kellaan.
 Opinahjossa opettajan tiukan silman alla. Eipa pulistu tunnilla, ja muutenkin oli koulukuri toisenlaista, mita nykyaan.
 Koulun aloitin kuusi vuotiaana tassa rakennuksessa. Koulu oli Jyvaskylan yliopiston opettajainvalmistuslaitoksen harjoitelukoulu. Tarkoittaa sita, etta meilla oli luokanvalvoja,joka oli pysyva, ja aineopettajat olivat opettajiksi valmistuvia, jotka sitten vaihtuivat neljan viikon valein.
Kun kolmas luokka alkoi, niin paasimme aivan uuteen ja juuri valmistuneeseen rakennukseen . Tassa sitten kuluikin seuraavat kuusi vuotta.
Edella jo tulikin mainittua hiukan muodista silloin ennenvanhaan.
Tassa vapaa-ajan miesten muotia -40 luvulta. Eipa kaytetty verkkareita, vaan vapaa- aikakin oltiin puku paalla. İsani tuossa kuvassa oikealla. Minulla on valokuva isastani kalastamassa, jossa han myös on puku paalla. Naita pukuja oli monia. Ei tietenkaan se kalastus- ja vapaa-ajan puku ollut sama, milla juhliin mentiin, mutta puku kuitenkin.

Nain vaan taytyy sitten todeta, etta missa nama vuodet ovat niin nopsaan kuluneet. Ja kun ikaa tulee enemman, niin sita nopeammin vuodet vierivat. Silta ainakin tuntuu.

Tassa linkki vavyni blogiin, missa on asiaa sitten nykypaivasta miehen silmin. Kaykaapa vilkuilemassa, ystavat.
http://elakettaodotellessa.blogspot.com/