maanantai 5. lokakuuta 2009

SAİRAALASSA osa 3



















Sairaalasarjamme jatkuu.
Tanaan oli ensimmaisena aamulla laakkeitten uusiminen sydanpolilla.Samalla kerroimme laakarillemme koko taman ruljanssimme viime paivina.Han tarkisti kokeitten ja tutkimusten tulokset,ja sanoi,etta ehdottomasti ei johdu nyt sydammesta.Han soitti laakarikolleegalleen,jonka kautta potilaat kulkevat,kun otetaan sisaan sairaalaan.
Menimme nyt sitten taman laakarin vastaanotolle. Ja taas tutkittiin paperit.Laakari kuunteli keuhkot myös.Mutta tarvetta sairaalaan sisallejaamiselle ei ollut.Han puolestaan passitti keuhkojen erikoislaakarille.Perjantainahan oltiin kayty keuhkokirurgilla,jonka maarayksesta on huomenna tietokonekuvaus.
Nyt siis hipsimme kerrosta alemmas,ja keuhkolaakarille.Alkaa jo hiukkasen naurattamaankin tama juokseminen.Mutta todella hyva,etta tutkitaan.Juokseminen johtuu siita,etta joka asialle löytyy oma erikoislaakari taalla,jonka arvio tarvitaan.
Keuhkolaakari taas sitten tutki kaikki paperit ja kuvat.Han maarasi menemaan keuhkoperfuusion gammakuvaukseen,jonne seuraavaksi hipsimme.
Tama kuvaus on radioaktiivinen juttu jossa varjoainetta ruiskutetaan kyynartaipeesta suoneen 5 min.ennen kuvausta.Tutkimuksella halutaan sulkea pois keuhkoembolia,joka on suhteellisen vaarallinen tauti.
Tassakaan tutkimuksessa ei ollut mitaan epanormaalia.
Meilla siis "SATEİLLAAN TANAAN". Radioaktiivisuus poistuu muutamassa tunnissa elimistösta.
Huomenna viela tietokonekuvaus.
Otimme keuhkolaakarilla puheeksi sikainfluenssan,ja han sanoi,etta voi menna tutkituttamaan sen myös,mutta ei uskonut siihen mahdollisuuteen,koska oireet eivat tasmaa.
Tallaista siis tanaan.
Nautinnollista alkavaa viikkoa virtuaaliystavat!

sunnuntai 4. lokakuuta 2009

SAİRAALASSA osa 2



















Perjantai-iltana mieheni kuume kohosi 39 asteeseen.Panadol sita vahaksi aikaa laski,mutta yölla sitten taas oli korkealla.Kuumehan ei itsessaan ole vaarallinen,koska se on elimistön puolustuskeino,mutta kuumeen syy pitaisi selvittaa.
Yö oli miehellani aikalailla vaikea.Nukkui puoli-istuvassa asennossa hengenahdistuksen takia.Ja pienikin liikkuminen sattui ylavatsaan,rintalastan alle.
Aamulla sitten piti taas lahtea ensiapupolille.Elikka eilen.
Menimme nyt taksilla,koska sydanperainen johtuminen oli poissuljettu.
Yleilaakari on yleensa ensimmainen,joka ottaa potilaan vastaan.(riippuu tapauksesta).Mieheni tapauksessa ei tassa vaiheessa viela tarvittu erikoislaakaria.Yleensa tehdaan aina samat toimenpiteet tallaisessa kiputilanteessa.Otetaan sydanfilmi,avataan suoni tiputusta varten ja otetaan koko verenkuva,seka oireitten mukaan muita verikokeita.Verikokeitten lista on meilla ollut aina pitka ja kattava.
1.10 oli otettu nama kaikki kokeet ja myös röntgen.Nyt ne otettiin uudelleen.Myös keuhkokuva.
Olen kertonut,etta taalla yleensa on aina omainen myös mukana sairaalassa.Hoitamassa myöskin koko ajan ensiapupolilla.Ensiapupolille hyvaksytaan yksi omainen mukaan.
Kun hoitaja on ottanut verikokeet,niin omainen vie ne potilashuoneen oven ulkopuolella olevaan labran lokerikkoon,josta labra ne noutaa.samaan paikkaan tulee kokeitten vastaukset,josta omainen kay valilla katsomassa,etta onko vastaukset saapuneet.Tulevat nopeasti.Joskus tata hommaa hoitelee sairaala-apulainen,jos vastauksia on paljon.
Eilen myös laitettiin mieheni heti tiputukseen,ja happiviikset nenalle.
Hoitajat ja potilaan luona kayvat laakarit kirjaavat asiat ylös hoitokaavakkeeseen.Sydanfilmissa,eika sydammen toiminnan tarkistusmonitorissa ollut eilenkaan haikkaa.
Naitten toimenpiteitten jalkeen kutsutaan potilasta tutkimaan erikoislaakarit.Eilen heita kavi mieheni luona kolme.Sydanlaakari,vatsapuolen erikoislaari ja keuhkolaakari.Nama erikoislaakarit neuvottelevat keskenaan tilanteesta.Oli viikonloppu,joten omaan laakariin eivat voineet ottaa yhteytta.
Kaksi tippapussia,ja hapensaanti helpottivat oloa paljon.Lopputulos oli eilen,etta kaytössaolevilla laakkeilla jatketaan,ja maanantaina tutkimukset jatkuvat.Tiistainahan miehellani on rintakehan tietokonekuvaus.
Tanaan on ollut parempi paiva.Hengenahdistusta ja kipua on edelleen,mutta ei niin haittaavassa mittakaavassa.
Kuumetta oli viela aamulla,mutta nyt iltapaivalla ei.
Huomenna siis taas aamulla suunta kohti sairaalaa.
Hyvaa sunnuntai-iltaa ystavat.

lauantai 3. lokakuuta 2009

SAİRAALASSA osa 1



















Kovin on jo tullut tuo Antalyan valtion sairaala tutuksi.
kolme paivaa sitten siis pyyhallettiin sairaalaan ambulanssilla. Ensiapupolilla ensimmaiseksi otettiin sydanfilmi ja verikokeet,jotka aina sisaltavat taydellisen verenkuvan+muita tarvittavia oireisiin liittyvia kokeita.Sydammen tila tarkistettiin monitorilla,joka oli hyva.Otettiin myös keuhkokuva.,seka laitettiin tiputukseen.
Vaivahan miehellani oli tosi inhottava.Kova kipu ylavatsalla,ja hengenahdistus.Nukkuessa kipu yltyi kylkea kaantaessa.
Kipu helpotti tipan ansiosta.Ja verikokeissakaan ei mitaan kummallista selvinnyt.Vain WBC oli aivan hiukkasen koholla.
Ensiavun laakari laittoikin menemaan kardiologin juttusille normaalille poliklinikalle.Menimme siis talon toiseen kerrokseen.
Kardiologi sanoi,ettei vaiva ole sydanperainen,ja laittoi gastropolille(mahalaakarille),joka halusi sitten viela ,etta keuhkolaakari tutkii myös.Niimpa menimme sitten seuraavaksi keuhkolaakarille.Hankaan ei oikein osannut sanoa,etta mista nyt vaivat johtuvat,mutta oli sita mielta,etta osasyy on ainakin vatsassa,ja epaili refluksitautia.Otatti kuitenkin viela hankin keuhkokuvan,jonka tuloksia mies meni sitten kuulemaan perjantaina.Laakari kirjoitti viela laakkeet vatsaan.
Röntgenin jalkeen laksimme kotiin.
Kotona kipuilu jatkui,ja kuumettakin alkoi olla.
Perjantaina mies meni sitten kuulemaan röntgenin tuloksia.Kuumetta oli edelleen,mutta ei mitenkaan korkeaa.
Röntgenlaakarin lausunto oli aivan hyva,mutta tutkiva keuhkolaakari oli sanonut,etta kuvassa on jotain epaselvaa,joka pitaa tarkistaa.Han kirjoitti lahetteen rintakehan tietokonekuvaukseen,joka on ensi tiistaina.
Tallaisa tapahtumia perjantaihin saakka.Tanaan on tapahtunut lisaa,joista sitten seuraavassa,etta jaksatte lukea.
İhanaa sunnuntaita,ystavat.

perjantai 2. lokakuuta 2009

AMBULANSSİKYYTİA.


Ambulanssikyydilla mentiin talla kertaa eilen aamulla sairaalaan.Miehella ollut tiistaista lahtien samanlaista kipua vatsan ylaosassa ja rintakehalla,mika luokiteltiin viime maaliskuussa infarktiksi.Eilen aamulla kipu vaan voimistui,joten ei enaan uskaltanut odotella.Taksikin olisi ollut vastapaata,mutta paadyttiin turvallisuussyista ambulanssiin.
Kerron takalaisesta ambulanssimatkasta tassa nyt hiukkasen.
Ambulanssin tulo kesti vajaan 10 minuuttia.Ambulanssin miehistöön kuului kaksi miesta.Toinen meni mieheni kanssa taakse,ja mina kuljettajan kanssa eteen.
Kerroin maaliskuussa olleesta jutusta ja pallolaajennuksesta,jotta jotain osviittaa olisi jo kuljetusvaiheessa.Ja tietty mies kertoi itse tuntemuksensa.
Kuljettaja soitti sairaalaan tulevasta potilaasta.Jutteli minulle koko matkan ajan.todella hyva ,koska moni on varmaan tuossa tilanteessa hataantynyt.Mina en kovin helposti hataanny,enka hermostu.Tahan auttaa varmaan se,etta olen joskus 15 vuotta hoitanut sairaita kotiavustajana,ja ambulanssissakin ollut monia kertoja.
Ambulanssissa otettiin sydanfilmi,joka nahtavasti oli normaali,ettei tiputusta aloitettu.Tippaa varten kylla avattiin suoni valmiiksi.
Saimme tarkan raportin kirjallisena ambulanssin toimenpiteista.

Taalla Antalyassa (eika varmaan muuallakaan Turkissa)ole kaduilla omaa vaylaa ambulanssille.Olikin mielenkiintoista kokea matka ambulanssin kyydissa vilkasliikenteisilla kaduilla.Olen monasti miettinyt,etta miten se kaikki toimii.
Hidastuttaa matkaa huomattavasti,jos on ruuhka-aika.Nyt oli kello 9 aamulla,joten ei viela ollut kovaa liikennetta,mutta tarpeeksi kylla. Muutama paikka oli sellainen,etta autojonot olivat aika pitkat.Suhteellisen joustavasti kuitenkin matka sujui.Ambulanssi kaytti sireenin lisaksi keinona viela aanimerkkia.Liikennevaloissakin autoilijat osasivat toimia hienosti,jotta ambulanssille tuli vapaa kulku.Kaistanvaihdot sujuivat seka normaaleilta ajoneuvoilta,etta ambulanssilta hyvin.Naki,etta tahan on totuttu.
Mutta jossain İstanbulin liikenteessa ei tamakaan systeemi varmastikkaan aina toimi.
Miehella ei ollut nyt infarktia,ja kerron sairaalapaivastamme seuraavassa postauksessa.
İhanaa viikonloppua,ystavat!