RAMADAN 2014

Ramadan ( meilla Turkissa kulkee nimella Ramazan) on jo puolessavalissa. On hiljennytty pohtimaan ja opiskelemaan tavallista enemman.

 Valkosipuliperunoita ja

juustokanavuokaa

Meilla pojan perheen kanssa yhdessa paastopaivan aterialla. Mina en paastoa, mutta vuorollani valmista aterian paastoajille. Ramazan kuukausi on vuoden paras kuukausi myös yhdessaolon puitteissa.

Ja sitten vuorostaan pojan perheessa syömassa.

ENSİMMAİNEN OSTOSKESKUS FETHİYEEN

Saimme Fethiyeen ensimmaisen ostoskeskuksen ERASTA-ketjusta. Avattiin parisen viikoa sitten. On meilta 5 minuutin kavelymatkan paassa, joten nain kesakuumalla on mukava kayda siella paivakahvilla aina valilla.

Kuumat ovat alkaneet. Reiu +40 astetta on ollut nyt paivisin. İlmastointi surraa yöta paivaa.

   

TAMA ON KOKEİLU.

Ystavani ilmoitti facessa, ettei paase blogiini. Tulin tarkistamaan, ja huomasin, etta kaikki valokuvat ovat havinneet. Tekstit ovat jaljella. Nyt kokeilen, mita tapahtuu, kun laitan taman tanne.

KEVATTA

Luonto herailee meilla talviunestaan. Osa puista on sellaisia, etta lehti lahtee  vuoden lopulla.

Puut alkavat pukeutumaan kukkapukuihin

 Merella tuulee viela valilla kovemminkin. Tassa Fethiyen edustalla on paljon saaria, joten avomerta ei nay kaupungin keskustan rannalta. Pitaa menna laitamille.

Tuossa toissapaivan kauppamatkan maisemia.

Ollaan jo huhtikuussa. Kyllapa talvi hurahti taas nopeasti. Nyt pitaa nauttia naista ihanista ulkoiluilmoista ennenkuin kesan kuumat tulevat. Parasta vuodenaikaa ovatkin taalla nama kevaiset paivat, vaikka nautin myös talvesta sateineen.

MUKAVAA SUNNUNTAİTA FETHİYESTA

 Kaikkina vuodenaikoina oman maan vitamiinin lahteita.

 Laivat odottavat kesaa, ja merelle paasya.

Kalapyydyksia laivalaiturilla

Vanhaa asuinaluetta vuoren rinteella. Aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

Amfiteatteriamme restauroidaan. Ehkapa jo saamme nauttia siita tulevana kesana.

Mukavaa sunnuntaita ja viikon alkamista, ystavat

KEVATTA

Kevatsateen ropinaa ja pikkulintujen kuorotervehdysta kevaalle.

PİTKASTA AİKAA

Sain facebookissa ihanan viesti ihanalta blogiystavaltani, "Elamaa vihrella saarella".
"Kuule, nyt äkkiä blogia päivittämään. Sun postauksia on ollut ihan ikävä". Nailla sanoilla han lahestyi, ja tippa tuli silmaan, seka omatunto alkoi soittelemaan kellojaan. Lammin kiitos blogiystavani <3 br="">
 Toden totta blogini on ollut hungingolla jo pitkaan, ja koko blogimaailma. Mielessa ollut paljon, mutta saamattomuutta, etten ole blogisivuja availlut. Joskus olen lukemassa kaynyt teidan blogejanne, mutta sekin on ollut vahaisempaa.
Kylla se on totta, etta facebook nielee lahes kaiken sen ajan, minka netissa roikkuu.
Fethiyeen muuton jalkeen on netissa oleminen jaanyt paljon vahemmalle. Kun kaikki sukulaiset ovat ymparilla, niin on muutakin elamaa, kuin vain tama internet.
Olen miettinyt, etta alkaisin kuvin kertomaan enemman. Kun kuvaan aina liikkuessani, niin kuvia tulee lisaa koko ajan. Kuvat ja pikkuteksti alle kertovat paljon.

 Kuva tammikuulta

Kuva tammikuulta

 

Talvi on ollut erikoisen lammin. Aurinkoisia paivia olemme saaneet paljon. Ukkossateitakin on ryöpsahdellyt, mutta viela ainakaan ei ole niita tavallisia kovia myrskyja ollut yhtakaan.

Ja kevat on alkamassa. pikkulinnut sirkuttelevat jo kovasti pihapuissa ja pensaissa.

Kokeilen seuraavasta postauksesta lahtien, miten valokuvablogi lahtisi kayntiin.

İhanaa kevaan odotusta, rakkaat ystavat.

NAUTİNNOLLİSİA JA MİELENKİİNTOİSİA LUKUHETKİA

Tarjoaa tama Reeta Paakkisen "elamanhenkinen" teos.

http://www.luekirja.fi/kirja/696/

Luin kirjan jo aika paivaa sitten.. Kerrassaan loistavasti kerrottua ja nautinnollisia lukuhetkia tarjoava kirja .
Suosittelen lampimasti.
Vaikka itsekkin asun Turkissa, ja olen asunut jo vuosia, niin Reeta avasi eteeni sita puolta Turkkia, johon en ole saanut tutustua taalla etelarannikolla asuessani. Paljon oli myös tuttuja asioita, mutta nekin ahmin kirjan sivuilta uusin ajatuksin.

Historiasta ei ole ollut koskaan minulle kovinkaan vahva puoli, mutta tuosta kirjasta historian osioita lukiessa eli mielessaan ja naki melkein edessaan ne hetket.

Kiitos Reeta uskomattomista nautinnon hetkista kirjasi parissa.

İhanaa jouluun alkamista, ystavat, ja poiketkaapa kirjakauppaan.

UUSİA TUULİA

Onpahan taas venynyt tama blogin kirjoittaminen.
Taas on ollut meilla muutosten aika. Olemme muuttaneet takaisin Fethiyeen. Se Mieheni lapsenlapsen kuolema kesakuussa sai ajattelemaan tata elamaa monelta kantilta. Ja yksi tarkea seikka oli, etta mieheni kaikki lapset ja lahisuku asuu Fethiyessa. Kun minun laheiseni ovat Suomessa, niin tuntui oikealta ratkaisulta  muuttaa lahelle tata Turkin sukua.
Oli ihanaa muuttaa Fethiyeen, kun kaikki ilolla ottivat vastaan.

Talvi alkaa olla meillakin kasilla. Tanaan sataa vetta ja viime yön ukkosti. Tahan asti on paivisin ollut viela jopa kuuma. +26 astetta lammita, mutta nyt sateen myöta viileni. İhan mukavaa. rakastan talvisateita ja viileita ilmoja, kun jaksaa liikkua reippaammin ja enemman.

Tasta eteenpain kuvia sitten taas Fethiyesta. Kayn kylla aina valilla Antalyassa tapaamassa suomalaisia ystaviani. Fethiyessa kun ei minun lisakseni ole yhtaan suomalaista.

Fethiyessa kulkureittien varrella monin paikoin kypsyvat granaattiomenat ja mandariinit, seka monet muut hedelmat.

Kotikatu vaihtui Antalyan vilkkaudesta rauhalliseen ja viihtyisaan maalaiskaupungin pikkukatuun.

 

Merta ja vuoria ei nyt nay ikkunaamme, mutta heti muutaman askeleen paassa kotoa mahtavat vuoret vartioivat kulkua joka puolella.  

 Merikaan ei kaukana ole, kuten ei mikaan muukaan taalla Fethiyessa.

 Fethiyessa on kaupunkikuva muuttunut poissaollessamme aika paljon. On rakennettu mm.suuri puisto meren tuntumaan, seka  kavelykatu.

İLOİSTA VİİKONLOPPUA, Ystavat, jos teista joku viela taalla kay kurkkimassa.

ARKİ ALKANUT

Ramazan kuukausi on paattynyt, ja kolmipaivainen paatösjuhlakin on ohi.
Sain tyttaren perheineen Fethiyesta vierailulle juhlan aikaan. Meilla juhlan avaa aina mieheni aidin haudalla kaynti. İsa on haudattu Fethiyeen, ja jos siella olemme, niin kaymme hanen haudallaan.

Ennen haudalla kayntia olimme syöneet aamupalan, johon perinteisesti kuuluu seka makeaa, etta suolaista.

Juhlan kohokohta oli kaynti Antalyan uudessa ja suuressa akvaariossa. Jos Antalyassa joskus olette, niin ehdottomasti kannattaa menna katsomaan.

 Upeasti on toteutettu erilaisilla rekvisiitoilla meren pohjaa. Uponneita laivoja, autoja, lentokoneita ym.

 Tunneliosuus on erittain mielenkiintoinen ja kaunis.

 Hailla on suuret uiskentelutilat

http://www.antalyaaquarium.com/

Yllaolevasta linkista paaset katsomaan akvaarion esittelya. Kompleksista löytyy myös "Lumimaailma" pakkasineen ja lumihankineen. Aiheeseen liittyva myymala, ja tietysti ravintolat ja kahvilat.

Onneksi on tallaisia viileita kayntipaikkoja nain kuumana kautena. Hiukan on lampötila laskenut, mutta kuumaa on viela.