tiistai 9. helmikuuta 2010

UUTİSTEN KERTOMAA

Tassa kuvasatoa Antalyan myrskyn ja valtavan rankkasateen tuhoista.İtse Antalyan kaupunki ei pahoja vaurioita karsinyt(muutama kaatunut puu,ja irronnut katto),mutta Antalyan lahikunnat sen sijaan karsivat pahoin tulvista.



Erittain mittavat vahingot tulevat viljelmien menetyksista.Laajat kasvihuonealueet ovat veden peittamat..Antalya on yksi Turkin merkittavista tomaattiviljelma-alueista,seka paljon muuta viljellaan taalla.
Appelsiini on niista yksi.


İhmishenkia menetettiin kolme ja yksi on kadonnut.
Tuossa kuvassa pelastetaan miesta,joka 7 tuntia piti kiinni puusta odottaen pelastajia.Puhelin oli mennyt toimimattomaksi,ja miehen olinpaikkaa etsittiin pitkaan.










Luonnonvoimille emme mitaan mahda,mutta toivoa taytyy,etteivat rankkasateet jatku.

12 kommenttia:

Verna kirjoitti...

Kiitos tästä postauksesta, joka muistuttaa taas, miten onnekkaita olemme täällä Suomessa. Noin maantieteellisesti kun ajattelee. Meillä ei ole rankkasateita, maanjäristyksiä tms. Koskaanhan ei toki voi tietää mitä tapahtuu, mutta noin pääsääntöisesti olemme säästyneet vakavammilta luonnonmullistuksilta.

Meillä on valtavasti lunta, ainakin eteläsuomalaisten mittapuun mukaan. Minun lapsuuteni talvet pohjoisessa olivat juuri tällaisia.

(((Halaus sinne)))

Marika kirjoitti...

voi hurjaa!!!
Ei osaa muuta visertää!

Viikon jatkoa! ja rauhallisempia sateita!

Natjale kirjoitti...

Tulee kyllä hiljainen olo noita kuvia katsellessa.
Mieleen palaa tällaisissa tilanteissa aina ne hetket, kun Saksan ekan myrskykokemuksen jälkeen kävelin metsässä kaatuneitten puiden keskellä ja hiljaiset työntekijät korjasivat puita pois.
Olin hämmentyntyt, sanaton, järkyttynytkin. Mitä sitten mahtaa olla niissä paikoissa, joissa tuhot ovat laajemmat ja luonnonvoimat suuremmat...

Yaelian kirjoitti...

Tosi pahoja tuhoja on teillä ollut.Meilläkin oli viime kuussa, tosin ehkä vähän vähemmän,mutta pari ihmishenkeä siinäkin meni ja paljon vahinkoa viljelyksille.Onneksi teille ei sattunut mitään.

Mimmuli kirjoitti...

Voi hyvänen aika sentään=/ Ja sato..miten tärkeää se on.

Sateenkaari kirjoitti...

Verna:Suomi on varmaan sellaisessa maailmankolkassa,ettei sinne ylly ne pahimmat luonnonmullistukset.
Olen kuulostellut taman talven pakkasista ja paljosta lumesta uutisia Suomesta.
Vastahalaus,ystavani.

Marika:Hurjaa todella.Sadetta luvassa edelleen,ja toivoa tosiaan taytyy,ettei enaan tulisi tuossa mittakaavassa.

Natjale:Todellakin tulee hiljainen olo,ja kun viela on taalla niin lahella.Nousin yölla myrskyn keskella katsomaan ikkunasta,etta tulviiko kadulla tassa meidan kohdalla,mutta ei tulvinut ollenkaan.Viemarit vetavat hyvin keskustassa.

Yaelian:Ollaan aikalailla turvassa tassa keskustassa.Mutta ulos en kylla lahde pienemmallakaan myrskylla.Puita saattaa kaatua,ja ilmassa aina lentelee kaikenlaista roinaa,mika voi tulla paahan.

Mimmuli:Suuret aineelliset vahingot tallaisesta koituu viljelijöille.Antalyasta lahtee paljon tuotteita myös ulkomaille.
Hinnat nousevat nyt myös omalla pazaarilla.Pitaa huomenna menna tutkailemaan.

Susa kirjoitti...

Ihan uskomatonta!

anna kirjoitti...

Voimakkaat luonnonmullistukset vetää kyllä hiljaiseksi. Ihminen on hyvin pieni verrattuna luontoon ja sen voimaan.

Luonto on niin kaunis, mutta samalla saattaa tehdä itselleen tuohoa.

Sateenkaari kirjoitti...

Susa:Eikös vain.Mutta jollain lailla ajatus tottuu naihin luonnonilmiöihin,kun asuu niitten keskella.

Anna:Totta. Monissa maissa on vielakin kovempia myrskyja(hurrigaaneja)kuin taalla.Niitten alta keretaan yleensa evakoimaan.
Ja kyllahan namakin meidan myrskyt tiedetaan etukateen.Tulvat ovat aina arvoitus,kuinka paljon vetta kulloinkin sataa.

sirokko kirjoitti...

Voi hyvänen aika, onpa tosiaan myrskynnyt ja vettä tullut. Hirveää tuhoa, ja tuo appelsiinit rannalla -kuva jotenkin ilmentää sitä enemmän kuin mikään muu, näyttävät niin hyljätyiltä ja raiskatuilta.

Sateenkaari kirjoitti...

Sirokko:Vuonna 2003 oli samanlainen kylma,ja sateinen talvi,mita nyt.Ja kovia myrskyja.Asuttiin taalla silloin kerrostalon 11 kerroksessa.Kovalla myrskylla tuulenpuuskan tullessa (tuuli tulle aina puuskissa)talo huojui.En ensin uskonut tuntemustani,mutta laitoin vetta lasipurkkiin,ja purkin pöydalle.Kun tuntemus tuli,niin katsoin lasipurkkiin,ja totesin,etta veden pinta keinui.Joten talon myös taytyi heilua.Otin sahköpostilla yhteytta Suomeen asiantuntijoille huomiostani,ja he vahvistivat sen.Ja sanoivat myös,etta ei ole normaali ilmiö.Korkeat talot huojuvat kylla jonkin verran,mutta sita ei saa huomata.
Viela se talo on siella pystyssa.

Heljä (rouvaHoo) kirjoitti...

Hui - luonnonvoimat tosiaan määräävät! Ja tuo viimeinen kommenttisi suorastaan pelottavaa. Toivottavasti pysyykin talo pystyssä, jos siellä yhä asukkaita. Toivotaan sateiden loppumista.