sunnuntai 13. syyskuuta 2009

PARANE PİAN!



Meilla on ollut vilsketta muutama paiva.
Keskiviikko oli vaihtumassa torstaiksi,kun puolen yön aikaan mieheni sai puhelun,etta tyttarensa 0n sairaalassa,ja leikkaussalissa.
Tama tytar on nyt muutaman kuukauden asunut taalla Antalyassa aitinsa luona avioeronsa jalkeen kahden pienen lapsen kanssa.Valilla ollut meilla muutaman paivan.Mutta kun me molemmat mieheni kanssa ollaan sairaita,ja jo sen verran iakkaita,ettemme pysty pitamaan jatkuvasti,kun ei ole apuvoimia.Aidin luona asuu myös muuta nuorempaa vakea,joten siella on helpompaa.
Muuta tietoa emme puhleimen valityksella saaneet,kuin ,etta on ollut ensiaputilanne.
Laksimme sairaalaan.
Sairaalaan saavuttuamme,kuulimme,etta on siirretty osastolle,ja on viela nukutusaineen vaikutuksen alaisena.Menimme sinne,ja aiti oli tyttarensa mukana.
Taalla kun sairaalassa on oltava aina joku omainen hoitamassa,ja valvomassa.
Aitikaan ei oikein tiennyt,mista on kysymys.Luuli,etta olisi umpisuoli.
Mieheni jalesti leikkaavaa laakaria,joka oli hyvin liikkuvaa sorttia paivystyksesta kun oli kyse.
Lopulta saatiin kiinni laakarin takinhelmasta,ja siina kiireen keskella han jotain kertoi.Sanoi,etta tilanne on hallinnassa nyt.Oli ollut kylla todella akuutti tilanne.Vuotava vatsahaava,ja tulehdus paha.
Kun viimeksi tama tytar oli kuukausi sitten meilla,niin valitteli vatsakipua.Sanoin,etta jos jatkuu,niin pitaa ehdottomasti menna laakariin.Aidillaan on sama juttu,ja tata vaivaa parannetaan jokapaivaisella soodan juonnilla.Nain ehkapa tytarkin on toiminut,ja seuraus sitten tama.
Perjantaina tulivat Fethiyesta kaksi sisarta,ja mieheni sisko,jotka vuorottelivat sairaalassa valvontaa tahan paivaan saakka.Nyt laksivat takaisin Fethiyeen.Ottivat sairaan siskonsa lapset myös mukaansa.Aiti jatkaa sairaalassa,ja muutama muu sukulainen.Mieheni hoitelee juoksevia asioita.
Taalla todellakin toimii sukulaisapu,kun sita tarvitaan.
Tanaan on otettu syöttöletkusta ja tipasta pois,Laakari on kaskenyt kavella paljon,joten kotiuttaminen on luultavasti pian.
Sisarukset,ja mieheni aivan ihana sisko olivat sita mielta,etta vain minuun luottavat kotiuttamisen jalkeisen hoidon.Tuntuipa hyvalta.Eivat luota edes omaan aitiinsa.Tottakait lupasin ottaa meille.
Kun sitten tilanne on hallinnassa,niin tytar menee myös Fethiyeen,missa tama tiivis sisarusyhteisö elaa.
Joskus on kylla iso apu,kun lapsia on paljon,ja muuta sukua.Taalla Turkissa etenkin.
Ja olen siina onnellisessa asemassa,etta on hyvat valit sukulaisiin.
Nyt vaan pitaa toivoa,etta tytar paranee pian,ja etta sitten jatkossa noudattaa ohjeita.Yritan ohjeistaa hantaa hyvin.

17 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Pikaista paranemista miehesi tyttärelle! Aika kurja tilanne tuollainen..

mizyéna kirjoitti...

Pikaista paranemista ja toipumisaikaa. Täällä myös sairaalassa oltava läheisen hoitamassa ja sukuapu toimii.

Meillä vietettiin toissapäivänä sukulaisnaisen hautajaisia, meni neljässä kuukaudessa syövän diagnosoinnin jälkeen. Jäi neljä lasta ja mies. Oli koko loppuajan sairaalassa ja aina joku sukulainen vierellä hoitamassa.

Sateenkaari kirjoitti...

Yaelian:Kiitos: Todella kurja tilanne.Kun siella siloin yölla katselimme tyttaren heraamista,niin olipa kovat kivut.Tulehdus niin paha,etteivat suoneen suoraan menneet kipulaakkeet taydellisesti tehonneet.

Miziyena:Kiitos myös sinulle.
Otan osaa sukulaisnaisen poismenon johdosta.Kamalan salakavala tauti on syöpa.Monasti vasta sitten tulee ilmi,kun ei mitaan ole enaan tehtavissa.
Mina pidan oikein hyvana asiana tuon omaisten mukanaolon sairaalassa.Se on tuki ja turva monelle hyvin sairaalle ihmiselle.

Susadim kirjoitti...

Tuo sukulaisten apu sairaalassa ja kotiutumisen jälkeen on todella hienoa siellä Turkissa.

Olet kyllä onnekas sen suhteen, että sinulla on ok välit myös miehesi ex-vaimon kanssa. Että voit olla esim. sairaalassa samaan aikaan. Minä en voinut edes käydä ex-mieheni pojan luona sairaalassa, koska äitinsä ei olisi sitä hyväksynyt. Tuntui tosi pahalta silloin.

Pikaista paranemista tyttärelle!!

Anonyymi kirjoitti...

Sukulaisten laheisyys voi olla seka hyva etta paha asia. Jos joku heista ei pidakaan miehen uudesta vaimosta niin voi kiristaa laittamalla valit miehen kanssa poikki, ja siten saada miehen eroamaan vaikka muuten olisi mennyt hyvin... Sukulaiset voivat siis Turkissa erottaa ihmiset vaikka he olisivatkin rakastuneita ja naimisissa... Heidan mielipiteensa ovat miehelle omaa vaimoa tarkeammat.

Sateenkaari kirjoitti...

Susadim:Kiitos!
Se on todella hyva,etta valit mieheni ex-vaimoon on hyvat.Tuntuu oudolta,kun tassa puhu x:sta,kun muuten kaytan hanesta puhuessani aina nimea,puhun sitten kenelle tahansa.Lasten kanssa puhumme "aidista".
Jatkuvasti elamassa on monenlaisia tilanteita,etta ollaan molemmat paikalla.
Kun menimme silloin yölla sairaalaan,niin minua liikutti kovin,kun aiti siina tyttarensa vieressa kertoi tyttarelleen heti minun tulleen.
Olemme lasten haissa ja muissa juhlissa juhlineet yhdessa.
Lapsilla on kaksi aitia,ja molemmat mahtuvat sukuun.
Tietty etaisyys pidetaan tietenkin koko ajan.
Me mieheni kanssa kaymme neuvottelemassa lasten asioista hanen kotonaan,mutta koskaan emme neuvottele meilla.
Ja hyvin on toiminut.

Sateenkaari kirjoitti...

Anonyymi:Tiedan tuon.Ja eika se mitenkaan kovin harvinaistakaan ole.Taallahan on esim. aika paljon hyvin kinkkisia anoppi-miniasuhteita.Monet aidit ovat pojistaan hyvinkin mustasukkaisia.
Mutta onhan tallaista myös muualla maailmassa paljon.
Eika tama taalla kosketa pelkastaan avioliittoja ulkomaalaisten kanssa,vaan aivan sellaisia,jotka molemmat osapuolet ovat turkkilaisia.
Kuten sanoit,niin varmasti tuollaisessa tilanteessa ei elamasta tule mitaan.
Saan olla kiitollinen,etta kohdallani on tama asia kunnossa.

Karoliina kirjoitti...

Çok geçmiş olsun!! Toivottavasti tilansa paranee tuosta pian.
Mieheni oli myös keskiviikon sairaalassa vuotavan vatsahaavan takia, paastivat kylla heti seuraavana paivana pois. Tatyykin siis olla tuon kanssa tarkkana, ettei noin pahaksi paase yltymaan :(

Sateenkaari kirjoitti...

Karoliina:Kiitos,ja çok geçmiş olsun myös sinne.Mieheni tyttarella oli nahtavasti syöpynyt reika jonnekkin,koska sisaret lukivat raportista "delik".Pitas minun paasta lukemaan se raportti.Pitaa vaan tarkistaa,etta ovat ottaneet koepalan selvittaakseen helicobakteerin olemassaoloon.Sehan on vatsahaavssa niin yleista.Miehellani se haadettiin suomessa,ja sen jalkeen oireita on ollut vain vahan silloin tallöin.

Marika kirjoitti...

Jaksamisia sinne! Sekä paranemisia!
Meidän mummin ollessa sairaalassa,hän vaati ehdottomasti ettei kukaan valvo öitä hänen kanssaan. Mummin yöt olivat hänellekin painajaismaisia loppuun asti, ymmärrän hyvin hänen toiveensa. Sanoin hänelle kerran, että mie voin tulla istumaan sinun vierelle kun nukut sillä istuithan sinäkin kun minä pienenä nukuin aamulla pitkään. Mutta EI!
Suomalaisessa yhteiskunnassa tuo valvominen olisikin mahdoton, varsiinkin jos olet työelämässä. Eihän sitä silloin kukaan kykene tekemään.

Sateenkaari kirjoitti...

Marika:Kiitos. Taallakin valvominen jaa yleensa enemman naisten tehtavaksi.Naisia,kun on paljon kotona,eika töissa.Eika se ole pelkastaan yöt,vaan vuorokauden ympari,jos on huonokuntoisesta potilaasta kysymys.Siina pitaa monen ihmisen vuorotella.
Se,joka on vahtivuorossa,niin saa myös ruoan sairaalasta samalla,kun potilaskin.

Jossu kirjoitti...

Pikaista paranemista myös toivottelen!
Läheisten ihmisten tukiverkko on tärkeä, apua saattaa tarvita yllättävissä tilanteissa. On myös ilo auttaa apua tarvitsevaa.

Sateenkaari kirjoitti...

Jossu:Kiitos myös sinulle!
Nainhan se on.Tiedamme vain taman jo eletyn paivan tapahtumat,mutta ,mita huominen tuo tullessaan,niin sita emme tieda.Emme ainakaan kaikkea

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä kun voitte pitää huolta miehesi tyttärestä. Sinuun myös luotetaan. Onkohan Turkissa vanhan kansan parannuskeinoja, joista onkin enemmän haittaa kun hyötyä. Tyttären vatsahaavan syynä on voinut olla myös henkinen stressi. Toivon hänelle pikaista paranemista.
t annu

Sateenkaari kirjoitti...

Annu: Kiitos!
Yritetaan ainakin pitaa huolta.
Luottamus tallaisessa yhteisössa on arvokas asia.Silla parjaa pitkalle.
Ja en tieda,miten sen olen ansainnut.En ole mikaan hissukka,Jos sanottavaa on,niin varmasti sanon.Ja vanhemman ihmisen "aanioikeutta" olenkin monta kertaa kayttanyt.Tiedat varmaan naista turkkilaisen kulttuurin systeemeista.Olen hyvin oppinut tallaiset asiat.
Taalla elaa viela kaikenlaisia vanhoja ja "uusia keksittyja" ns. kansanparannuskeinoja,joista jotkut ovat hyvia,mutta monet tosi haitallisia,jos sairas ihminen jattaa laakarin ohjeet kayttamatta ja laakkeet ottamatta.Niihin puututaan,mutta uusia tulee aina tilalle.
Mina kanssa luulen,etta vatsahaavan osasyyna ainakin on stressi.Mutta kylla myös elamantavoilla,ja juuri silla omahoidolla,etta juodaan tuhottomasti vaan soodaa(kivennaisvetta) vatsavaivoihin.Aidillaan on sama juttu.
Ja sitten taalla on hyvin paljon helicobakteerin aiheuttamaa vatsahaavaa.

Verna kirjoitti...

Vernalasta toivotellaan niin ikään kaikkea hyvää ja pikaista paranemista. Minullekin tuli mieleen, että kertomasi perusteelle henkinen stressi on voinut edesauttaa vatsahaavan syntyä. On hienoa, hänellä on rakkaita ihmisiä ympärillä hoitamassa ja huolehtimassa.

Sateenkaari kirjoitti...

Lammin kiitos Vernalaan.İhana kuulla sinustakin valilla.
Kurjaa,kun jo noin nuorella on tuollaisia vaivoja.On vain 31 vuotias.