perjantai 23. lokakuuta 2009

SAİRAALAN ARKİPAİVAA ANTALYASSA



Paivamme sairaalassa alkoi aamupalalla kello 6. Ruoanjakajat tulevat ruokakarryn mukana keittiösta.Ovat siis keittiöhenkilökuntaa.Heilla kivat ja varikkaat työasut.Oranssin variset housut ja liivi,ja valkoinen t-paita,seka valkoinen paahine.
Omaishoitaja hakee potilaalle ruoan kaytavalta,jonka jakaja annostelee sen mukaan,mita potilaan kohdalle on kirjoitettu.Omaishoitaja saa myös ruoan.
Taalla ei ole sairaaloissa ruokailuvalineita,vaan ne on oltava jokaisella itsellaan mukana.Samoin kasipyyhepaperi ja sen sellaiset.Myös ruokajuoman hankkii jokainen itse.
Sairaalassa myös potilaat ovat omissa vaatteissaan.Suurimmalla osalla nakyi olevan pyjama.Liikkuvat potilaat pukevat paivalla normaalit vaatteensa.

Aamupalan jalkeen yöhoitaja mittaa verenpaineen ja tuo kuumemittarin kainaloon.Joskus nama toimenpiteet jaavat paivahoitajille.

Taman jalkeen saapuvat sairaala-apulaiset siivoamaan.Tata ammattikuntaa on paljon ainakin taalla Antalyan valtion sairaalassa. Yksi tyhjentaa vessoista roskat.Hanen perassaan tulee toinen,joka pyyhkii huoneen lattian ja muut pinnat.Viimeiseksi pestaan vessa.Likapyykkien keraamisessa ja sankyjen petaamisessa on kolmas työntekija.
Sitten löytyy tata ammattikuntaa viela lisaa moneen muuhun tehtavaan,kuten potilaitten kuljettamiseen erilaisiin tutkimuksiin jne.
Laakarinkierto on siina klo 9 maissa.Tama riippuu aina siita,missa tehtavassa osaston laakari kunakin paivana on.Mehan oltiin sydan-ja keuhkokirurgisella,joten meidan laakarimme toimi myös leikkaussalissa vuorollaan.Samat laakarit ovat vuoropaivina myöskin poliklinikalla.

Kello 10 hoitaja jakaa laakkeet.Pistettavat ja tiputettavat hoitaja antaa,mutta tabletit jattaa pöydalle,josta omainen ne sitten antaa.

Ruokailu on kello 12. Mitaan paivakahveja eika iltapaloja ole,vaan ne saa jokainen ostaa sairaalan kanttiinista,mika on auki ympari vuorokauden.Sairaalassa on myös pieni kauppa,josta saa kaikenlaista purtavaa.Myös ruokailuvalineet,jos on unohtunut kotiin.

Paivalla ovat sitten erilaiset tutkimukset ja röntgenit.

Laakari on tavattavissa osastolla todella paljon.Hanen luokseen voi menna milloin vain kysymyksineen.Nain ainakin osastolla,missa me olimme.

İltapaivalla kllo 16-17 valilla hoitaja mittaa verenpaineet ja kuumeet.

İltaruoka tulee kello 18.

Taman jalkeen ei sitten mitaan ihmeellisempaa olekkaan.Paitsi sellaisilla,joilla on jotain toimenpiteita,kuten leikkauksissa juuri olleet.

Vierastunnit tassa sairaalassa ovat kello 14-15 ja 19-20.İllalla ei osastoille paasteta alle 12 vuotiaita lapsia vierailemaan muuta,kuin erikoistapauksissa.


Myöhemmalla iltaisin kiillotetaan osastojen hissiaulat koneellisesti.Ajelipa mies niin nopsaan,etten saanut kunnon kuvaa.

Potilashuoneissa on lahes kaikissa televisio.Jaakaappi on jokaisessa.talla osastolla kaikki huoneet olivat kahden hengen. İltaisin ei hoitaja kay sammuttelemassa huoneista valoja,vaan jokainen tekee sen itse silloin,kun tuntee tarvetta nukkumiseen.
Myöskaan osaston kaytavalta ei yöksi vahenneta valaistusta.

Hissiaulasta valot sammutetaan.Kuvan otin aamulla ennen aamupalan tuloa.

Jokaisella omaishoitajalla taytyy olla kulkulupa,jolla paasee vapaasti kulkemaan ovista.Ovilla on turvamiehet(ja naiset).
Talla samaisella kortilla saa myös ruoan sairaalasta.
Potilaan luona saa olla yksi omainen hoitamassa kerrallaan.Vierastunnin paatyttya turvamiehet kayvat tarkistamassa,ettei ylimaaraista vakea ole jaanyt huoneisiin.

Jokaisella potilaalla on oma kansio,seka huoneessa,etta hoitajien hallussa.Huoneessa olevaan kansioon hoitaja merkkaa paivittain kuumeen,verenpaineen ja annettavat laakkeet hyvin tarkasti. Hoitajien kansioon tulee sitten paljon muutakin tarinaa.Potilaalla on ranneke,mihin on merkitty potilaan nimi,vastaanottonumero,henkilöllisyystodistuksen numero, potilaskansion numero,tulopaiva ja kellonaika seka hoitavan laakarin nimi.

Tallaista elamaa siis taalla sairaalassa vietimme 9 paivaa ja yöta.Kokemuksena minulle omaishoitajana todellakin myönteinen. Ainakin mieheni tapauksessa oli paljon hyötya siita,etta omainen sai olla mukana sairaalassa.Ja luulen,etta nain on monen muunkin kohdalla.

Kyselkaa ,jos jotain haluatte tietaa lisaa.

17 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Tätä oli mielenkiintoista lukea.Ihan tehokkaasti näkyy sairaala toimivan,ainostaan tuo,että pitää tuoda paljon tavaroita kotoa ihmetyttää hieman.
Oikein mukavaa viikonloppua!

SaaraBee kirjoitti...

Positiiven yllätys tuo turkkilainen sairaala. Minulle tuli sellainen kuva, että se oli myös siisti ja hoito oli hyvää.
Onko taso sama koko maassa?
Paljonko hoito maksoi?
Mitäs sitten tapahtuu, jos potilaan kanssa ei voi tulla kukaan sairaalaan?
Toivotan toipilaalle pikaista parantumista!

Marge kirjoitti...

Oli kyllä tosi kiva lukea ja sai positiivisen kuvan sairaanhoidosta siellä kaukana!:)

Toivottavasti miehesi voi jo hyvin!!!

Oikein mukavaa viikonloppua sinne kotiin teille molemmille!:)

Anonyymi kirjoitti...

Cirali täällä=satunnainen blogissa kulkija. Luen blogiasi mielelläni, varsinkin kun asut entisessä kotikaupungissani (ja mahd myös tuleva sellainen, eläkeiässä). Ensinnäkin Gecmis olsun! Sairaala näyttää olevan erittäin siisti ja moderni. Itse tunsin vain sen entisen Devlet hastanesin, eikä se ollut mieltä ylentävä! Yksi polikliininen vierailu riitti minulle silloin, kun tytön (5-v.)haavaa ommeltiin ilman puudutusta ja tyttöä toruttiin tuhmaksi kun ei osannut pysyä paikallaan neulan alla...No, mietin vain kertomuksestasi että mitä hoitsut tekevät päivän aikana? Aamulla ja iltapäivällä lääkkeet+ verenpaine, mutta käyvätkö päivän aikana katsomassa leikkaushaavojen tilaa, vaihtamassa haavalappuja, tsekkaamassa vuotojen määrää, kysymässä vointia, ym? Miehelläsi oli luultavasti nesteenpoistolääkitys. Kysyikö kukaan paljonko potilas joi päivän aikana? Yleensähän se mitataan ja merkitään.(samoinkuin virtsamäärät) Entä vievätkö hoitsut toimenpiteisiin? Itse en privaattipuolellakaan (synnytys) paljon hoitsuja nähnyt, mutta en toisaalta paljon apua tarvinnutkaan kun kaikki oli ok! Vielä kerran pikaista paranemista!

Annu kirjoitti...

Turkkilaisesta sairaalasta on varmasti monilla suomalaisilla ennakkoluuloja. Hyvä kun kerrot millaista siellä oikeasti on. Huonetilat ja hoito on jopa parempaa, mitä suomessa - kuten 2 hengen huoneet, missä on TV. Ja on hyvä, että joku omaisista saa olla siellä mukana.Oikein hyvää vointia teille molemmille !
t Annu

Sateenkaari kirjoitti...

Yaelian: Minunkin mielestani Tama sairaala toimii todella tehokkaasti.On uusi ja ajanmukainen.
Kotoa pitaa tuoda todellakin kaikenlaista,taikka sitten ostella niita sairaalan myymalasta ja lahiymparistösta.Kaikki ruokailuvalineet,talouspaperia taikka paperinenaliinoja pitaa olla nippu jne.
Appelsiinipuitten alle myös ihanaa vikonloppua.

Vihreatniityt:Tama Antalyan valtion sairaala on uusi ja ajanmukainen.Ja todellakin myös siisti.Siisteydesta ja puhtaudesta myös huolehditaan hyvin.Taman puolen henkilökuntaa on tosi paljon.Aamulla aamupalan jalkeen on omaisten laitettava kaiki tavarat pois lattioilta kaappeihin.Nukkumatuoli paikoilleen jne.
Hoito on kallista.varsinaista vuorokausimaksua ei ole.Hinta koostuu tehdyista hoidoista,kaytetyista tarvikkeista ja laakkeista.Jopa hoitajan kayttamat kertakayttöhanskat laskutetaan.Viikon hoitoon menee helposti jo pienimmillaankin 400-500 euroa.Taalla on ihmisilla monenlaisia vakuutuksia,jotka kattavat hoidon.Seka vahavaraisimmilla ns. vihrea kortti,jolla joutuu maksamaan vain muutaman euron.Tama vihrea kortti on valtion sosiaalitoimintaa.Samoin,kun Suomessa Kela.Mutta taalla valtio korvaa paljon suuremman osuuden,mita Suomessa.Jos potilaalla ei ole omaista mukana,niin silloin joutuu hoitaja huolehtimaan enemman,mutta ruokailut ja sellaiset sitten huolehtii toisen omainen naapuriapuna.
Nain hyvaa tasoa,mita Antalyassa on,niin ei ole kaikkialla Turkissa.Löytyy viela pienia ja huonompitasoisia valtionsairaaloitakin.Mutta niita tarkastetaan koko ajan,ja epakohtiin puututaan.
Kiitos,toipuminen ei tule tapahtumaan hetkessa,mutta etenee koko ajan.

Marge:Mieheni on viela suhteellisen vasynyt,ja kipujakin jonkinverran on.Ulkona ollaan kavelty lyhyita matkoja.
Kiitos Marge samoin sinne Suomeen kivaa viikonloppua.

Anonyymi (cirali):Kiitos sinulle,ja kivaa,etta kavaiset valilla lukemassa kuulumisia.Varmaan kiinnostaa juuri siksikin,kun itse on asunut taalla.
Tata uutta valtion sairaalaa ei voi edes verrata siihen entiseen.Tietysti sairaala on uusi,mutta koko systeemit on muutettu.
Jopa laakareitten kayttaytyminen on taydellisesti erilaista.Ennenhan he olivat niin suuria herroja,ettei paljoa puhutella uskaltanut.Nyt aivan ihania potilaan huomioonottajia.Valkoista takkia nakee yha vahemman.Laakarit ovat kierrollakin omissa vaatteissaan (eivat ihan kaikki),mutta varsinkin vahan korkeampiarvoiset laakarit eivat kayta valkoista takkia.Ensiavussa suojavaate on kaikilla.Ja tietysti tehohoidossa.
Hoitajat tekevat kaikki sidostenvaihdot ja leikkaushaavohen hoidot jne.Mutta aika paljon jaa valvontapuoli omaiselle.Jos tulee jotain yllattavaa,niin omainen ilmoittaa siita heti hoitajalle.
Voinnin hoitaja kysyy jokaisella kerralla,kun tulee huoneeseen.Mutta kun siella on omainen,niin ei niin usein tarvitse huoneessa kaydakkaan.Eika tietenkaan pelkastaan vointia tarkistamassa.
Miehellani oli nesteenpoistolaakitys ja lisanesteytys hoidettiin myös tiputuksena.
Tassa sairaudessahan esim. ruokahalu haviaa niin taysin,etta potias ei syö oikeastaan mitaan moneen paivaan.Miehenikin joi vain mehuja ja maitoa.
Virtsan maaraa ei mitattu,eika juotua nesteen maaraa.Luulen,ettei se ollut tarpeen,koska joillain leikkauspotilailla nama toimenpiteet ovat olemassa.Nesteen kuivuminen keuhkoista tarkistettiin EKO-testilla.
Sairaala-apulaiset kuljettavat toimenpiteisiin.Ja omainen on myös mukana.
Oma hoitava laakari kay potilaan luon myös muulloin,kuin vain kierrolla,ja tama tuntui mukavalta.
Onpa sinulla ollut kamala kokemuus vanhassa sairaalassa taalla.Ja kamalaa se oli varmaan lapselle.Minulta on Suomessa jouduttu poistamaan ilman puudutusta osa isonvarpaan kyntta,ja se oli kamalaa.
Kivaa syksya sinulle ja perheellesi.

Annu:Mina kanssa pidan hyvana tuota,etta omainen saa olla mukana.Se tuo sairaalle tuttua turvallisuutta,ja edistaa paranemista.
Vanhoissa sairaaloissahan on vielakin suuria jopa 10 hengen huoneita.Mutta uudet tehdaan jo uusilla systeemeilla mukaviksi ja kaytannöllisiksi.
Tassa meidankin sairaalassa on joka potilashuoneessa myös oma vessa ja suihku.
Kiitos sinne kivaa viikonloppua.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Sateenkaari vastauksista, todella suurta edistystä tapahtunut! Tuollaiseen sairaalaan uskaltaisi tullakin! Ja mielenkiintoista kuulla että lääkärit ovat helposti lähestyttäviä ja paljon osastolla läsnä potilaita varten. Siitä voitaisiin ottaa oppia täällä pohjolassa!

Potilaalle paranemista!
"Cirali"

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Sateenkaari vastauksista, todella suurta edistystä tapahtunut! Tuollaiseen sairaalaan uskaltaisi tullakin! Ja mielenkiintoista kuulla että lääkärit ovat helposti lähestyttäviä ja paljon osastolla läsnä potilaita varten. Siitä voitaisiin ottaa oppia täällä pohjolassa!

Potilaalle paranemista!
"Cirali"

Sateenkaari kirjoitti...

Cirali: Ja mika taalla on hyvaa,niin se,etta erikoislaakarille paasee nopeasti.Ja samana paivana voi kayda kolmella erikoislaakarilla valtion sairaalassa.Voit myös itse valita laakarin,kenet haluat.
Suomessa olet yleislaakarin armoilla terveyskeskuksessa,jos sinne onnistut ajan saamaan.Taikka maksat kalliin hinnan yksityislaakarille.Lahetetta ei sairaalaan saa kovinkaan helposti Suomessa.
Taalla,jos olet saanut laakarilta esim lahetteen röntgeniin,tai laboratorioon,niin vastausta kuulemaan mennessasi ei sinun tarvitse ottaa vuoronumeroa.Menet iltapaivalla vaan koputtamaan laakarisi oveen ja silla siisti.Mutta aina vastaukset antaa laakari vastaanotollaaan.Suomessa yleensa puhelimella.
Joten nama asiat ovat taalla paremmin.
Todellakin on suuri edistysaskel menty taalla eteenpain kansalaisten hyvaksi.

Marika kirjoitti...

On tuo toisaalta niin erilaista sairaalaelämää kuin täällä! Sairaalat siistit ja viihtyisät. Hoitosysteemit vain erilaiset.

Jaksamista ja paranemisia!

Anni kirjoitti...

Turvallisen ja luotettavan tuntuista hoitoa siellä näyttää olevan. Ja siistiltä näyttää sairaalan yleisilme.
Sitä vähän ihmettelin että ruokailuvälineet pitää olla itsellä mukana.
Miehellesi pikaista paranemista ja teille kaikkea hyvää sinne kauas!

Sateenkaari kirjoitti...

Marika:Kiitos.Toki on paljonkin erilaista,mutta myös hyvin paljon samanlaista.
Perussairaanhoito on lahes samoihin asioihin perustuvaa.Kaytetyt laakkeet samoja.tutkimukset samoja silla ovathan sairaudetkin samoja niin taalla kuin Suomessa.Mutta kaytannössa moni asia eroaa.Kuten mm. se,etta monia laakkeita joutuu potilas itse ostamaan myös sairaalassa ollessaan.Laakari kirjoittaa reseptin.Omainen hakee apteekista ja antaa laakkeet hoitajalle,joka ne sitten tarpeen mukaan annostelee.Aikaisemmin nain toimittiin lahes aina,mutta nykyaan mennaan jo siihen suuntaan,etta laakkeet tulevat sairaalasta yha enemman,ja ne sitten laskutetaan sen mukaan,minkalaiset ovat kunkin vakuutukset,ja kuuluuko valtion sosiaaliturvan piiriin.

Susanne:Kiitos myös sinulle.
Sairaalamme on puhdas ja siisti.Normaalin siivouksen lisaksi epapuhtaudet siivotaan pois heti,kun niita ilmaantuu.Taman puolen työntekijöita on sairaalassa paljon.
Ruokailuvalineiden lisaksi pitaa itselta olla paljon muutakin.Kuten vessapaperit,lautasliinat,omat tohvelit,pyyhkeet jne.
Sairaalassa on valmiina oikeastaan vain sanky ja vuodevaatteet + hoito.Osastolla jo nykyaan on kaytantö,ettei pistosneuloja ja sellaisia tarvitse itse ostaa apteekista.Kaytetyt tallaiset sairaala laskuttaa potilaalta.Mutta esim. kun mieheni meni tietokonekuvaukseen,niin laakari antoi reseptin,jolla kaytiin ostamassa varjoaine ja ruiskut apteekista.Sairaalan vieressa on apteekkeja pilvin pimein,joten lahelta löytyy.

Verna kirjoitti...

Kiitos tästä erittäin mielenkiintoisesta postauksesta. Pääsenpäs vähän brassailemaan työkavereille turkkilaisesta sairaalatietämyksestäni... ; ) Hieno juttu mielestäni on se, että potilaalla on käsillä tietoa omasta sairaudestaan ja hoidostaan ja että lääkäri on noin helposti tavoitettavissa kysymyksiä varten.

Hyvää sunnuntaita! : )

Sateenkaari kirjoitti...

Verna: Olit paljon ajatuksisani,kun naia tietoja postailin.Tiesin,etta sinua alan ammattilaisena kiinnostaa.
Tuossa ekassa kuvassa,missa on ruoanjakaja,niin nakyy kaytavan puolivalissa tyhja tila,missa on aivankuin "baaritiski".Sen takana ovat osaston tietokoneet.Hoitajat ja laakarit työskentelevat taman pöydan aarella paljon.Taten laakaritkin ovat potilaitten nahtavissa joskus monta tuntia paivassa.Ja vastaavat auliisti kysymyksiin.Laakareilla on myös oma huone osastolla.Eivatka pista pahakseen,vaikka siihenkin koputtaa.
Mieheni sairauden alkuvaiheessa kun jouduimme kaymaan taman sairaalan polilla moneen kertaan,ja siina yhteydessa tuli tutuksi monet laakarit.Kun sitten sairaalassa sisalla ollessamme kohtasimme naita "muita" laakareita kaytavilla,niin kivalta tuntui,kun pysahtyivat kysymaan kuulumisia,vaikka eivat osastomme laakareita olleetkaan.
Taalla Turkissa on ollut aika,jolloin laakari on ollut "kuningas".Eipa paljoa ole vastauksia herunut.Nyt nayttaa asiat muuttuneen.Ainakin taalla Antalyassa.Ja olen kuullut monen turistin myös kehuneen takalaista sairaanhoitoa ja laakareitten avuliaisuuta.

mimmuli kirjoitti...

Täytyy kyllä olla samaa mieltä..kun lapsemme sairastui matkalla Turkissa, tutustuimme paikalliseen sairaalaan muutamien päivien ajan..Puitteet olivat mahtavat. Koskaan suomessa ei ole ollut niin ystävällinen ja nopea palvelu. Ei jäänyt mitään moittimista.

Sateenkaari kirjoitti...

Mimmuli: Kiva kuulla,etta teillakin on ollut hyvat kokemukset turkkilaisesta sairaanhoidosta.
Minakin aina ihmettelen sita,etta vaikka Antalya on miljoonakaupunki,niin valtion sairaalassa,missa kay paivittain tuhottomasti potilaita vastaanotoilla,niin paasee laakarille samana paivana aikaa tilaamatta.Vain hyvin harvoin kay niin,etta haluamallesi laakarille ovat ajat menneet.
Ystavallisyys on kanssa totta.
Olen kylla Suomessakin saanut terveyskeskuksessa ystavallista palvelua,mutta nopeus puuttuu.
Yksityispuolellahan Suomessakin paremmin.
Kylla taaltakin löytyy puutteita ja sita heikompaa tasoa olevia sairaaloita.Mutta tallaiset sairaalat,kuten Antalyassa,jotka ovat myös tutkimussairaaloita,ovat loistoluokkaa etevine laakareineen.

Heljä kirjoitti...

Ennenkaikkea Voimia ja lämmin halaukseni sinulle ja miehellesi (jos sallit)!
Täällä Irlannissakin yllätti se miten paljon omaisiin / ystäviin luotetaan sairaalahoidon käytännön järjestelyissä (oma yöpaita / vaatteet, välipalat, vessatus jne.).
Aurinko kanssasi, Heljä