perjantai 2. lokakuuta 2009

AMBULANSSİKYYTİA.


Ambulanssikyydilla mentiin talla kertaa eilen aamulla sairaalaan.Miehella ollut tiistaista lahtien samanlaista kipua vatsan ylaosassa ja rintakehalla,mika luokiteltiin viime maaliskuussa infarktiksi.Eilen aamulla kipu vaan voimistui,joten ei enaan uskaltanut odotella.Taksikin olisi ollut vastapaata,mutta paadyttiin turvallisuussyista ambulanssiin.
Kerron takalaisesta ambulanssimatkasta tassa nyt hiukkasen.
Ambulanssin tulo kesti vajaan 10 minuuttia.Ambulanssin miehistöön kuului kaksi miesta.Toinen meni mieheni kanssa taakse,ja mina kuljettajan kanssa eteen.
Kerroin maaliskuussa olleesta jutusta ja pallolaajennuksesta,jotta jotain osviittaa olisi jo kuljetusvaiheessa.Ja tietty mies kertoi itse tuntemuksensa.
Kuljettaja soitti sairaalaan tulevasta potilaasta.Jutteli minulle koko matkan ajan.todella hyva ,koska moni on varmaan tuossa tilanteessa hataantynyt.Mina en kovin helposti hataanny,enka hermostu.Tahan auttaa varmaan se,etta olen joskus 15 vuotta hoitanut sairaita kotiavustajana,ja ambulanssissakin ollut monia kertoja.
Ambulanssissa otettiin sydanfilmi,joka nahtavasti oli normaali,ettei tiputusta aloitettu.Tippaa varten kylla avattiin suoni valmiiksi.
Saimme tarkan raportin kirjallisena ambulanssin toimenpiteista.

Taalla Antalyassa (eika varmaan muuallakaan Turkissa)ole kaduilla omaa vaylaa ambulanssille.Olikin mielenkiintoista kokea matka ambulanssin kyydissa vilkasliikenteisilla kaduilla.Olen monasti miettinyt,etta miten se kaikki toimii.
Hidastuttaa matkaa huomattavasti,jos on ruuhka-aika.Nyt oli kello 9 aamulla,joten ei viela ollut kovaa liikennetta,mutta tarpeeksi kylla. Muutama paikka oli sellainen,etta autojonot olivat aika pitkat.Suhteellisen joustavasti kuitenkin matka sujui.Ambulanssi kaytti sireenin lisaksi keinona viela aanimerkkia.Liikennevaloissakin autoilijat osasivat toimia hienosti,jotta ambulanssille tuli vapaa kulku.Kaistanvaihdot sujuivat seka normaaleilta ajoneuvoilta,etta ambulanssilta hyvin.Naki,etta tahan on totuttu.
Mutta jossain İstanbulin liikenteessa ei tamakaan systeemi varmastikkaan aina toimi.
Miehella ei ollut nyt infarktia,ja kerron sairaalapaivastamme seuraavassa postauksessa.
İhanaa viikonloppua,ystavat!

14 kommenttia:

Karoliina kirjoitti...

çok üzüldüm çok geçmiş olsun dilerim...

Oikeassa olet tuosta ambulanssin liikkumisesta taalla. Olen valilla itse aivan totaalisen hermostunut, kun takaa kuulee ambulanssin aanen, ja kaikki kaistat ovat jumissa liikenteen takia... Pahimmassa tapauksessa ei ole edes mitaan vaistömahdollisuutta autoilla, ja voikin vain toivoa, ettei naista tilanteista aiheudu pahempaa potilaalle...

Susadim kirjoitti...

Kylläpä teillä nyt tapahtuu. Onneksi ei ollut infarkti, vaikka jotain kuitenkin...Kerro kun ehdit/jaksat. Hayirlar olsun!

ebrufin kirjoitti...

Geçmiş olsun...

Sateenkaari kirjoitti...

Karoliina: Çok teşekkürler.Üzülme.
Joitain "pahempia" on tapahtunutkin taalla isoissa kaupungeissa,kun ambulanssi ei ole tarpeeksi nopeasti paassyt apuun.Enemman pitaisi taha asiaan kiinnittaa huomiota.Ehkapa olisi Euroopan tavoin mahdollisuus tehda omat kaistat ambulansseille.

Susadim ja Ebrufin:Çok teşekkürler.
Tapahtuu tosiaan.Mutta sitahan tama elama valilla on.
Kerron kylla tapahtumien jatkonkin.

Yaelian kirjoitti...

Onneksi miehelläsi ei ollutkaan infarktia:-). Hyviä vointeja toivottaen...

Sateenkaari kirjoitti...

Yaelian:Lammin kiitos.Onneksi.Ei ainakaan nakynyt sydanfilmissa,eika verikokeissa.Oireet ihan samanlaisia,kuin maaliskuussa,mutta silloin verikokeessa nakyi selvasti sydanlihaksen hapenpuute.Nyt sita ei ollut.
Kiva,etta taalla on viela muitakin hereillaolijoita.

Jonna kirjoitti...

Hui! Onneksi ei ollut kyseessä infarkti ja sairaalaankin pääsitte nopeasti. Meksikon liikenteessä se ei helposti suju...ihmiset eivät edes yritä väistää ja ambulanssi sitten kiemurtelee sieltä sun täältä.

RouvaHoo kirjoitti...

Hyvä, ettei ollut infarkti. Toivottavasti syy kuitenkin selvisi ja pikaista paranemista miehellesi toivottelen.
Olen muutaman kerran ollut Prinsessan kanssa ambulanssin kyydissä ja jostain syystä se oli kyllä pelottavaa, mutta lapsen takia pysyin yllättävän rauhallisena. Pahinta oli kun Ranskassa eivät ottaneet kumpaakaan vanhemmista ambulanssiin, vaan piti lähteä omalla autolla perässä.
Täällä kapeilla teillä ruuhkassa kun kaistat molempiin suuntiin tukossa voi välillä olla tosi tiukat paikat.
Iloa ja valoa viikonloppuusi!
Heljä

Susa kirjoitti...

Onneksi ei ollut infarktia. Paljon voimia teille molemmille! *hali*

Susanne kirjoitti...

Onneksi miehelläsi ei ollut infarktia!
Kaikkea hyvää teille!

Marika kirjoitti...

Onneksi selvisitten säikähdyksellä.

marke kirjoitti...

Onpa ollut jännitystä, mutta hyvä että ei sitten vakavampaa...Hyvää viikonloppua sinulle=)

Sateenkaari kirjoitti...

Jonna,Helja,Susa,Susanne,Marika ja Marke: Kiitos teille ihanat ystavat ja halaukset kaikille vastaajille.Olette ihania kertakaikkiaan.
İnfarktia ei ainakaan löytynyt kokeitten perusteella.Tutkimukset jatkuvat hyvaa vauhtia.Postaus tulossa.
Teille kaikille ihanaa huomista sunnuntaita.

Sateenkaari kirjoitti...

Monissa maissa,missa on vilkas liikenne,niin varmasti ongelmana onkin kovasti halytysajoneuvojen kulkeminen siella liikenteen seassa.Ja todella paljon sellainen hidastaa matkaa,kun monasti saattaa olla kysymys minuuteista.
Mina pisti merkille taalla nyt sen,etta autoilijat todellakin kiitettavasti jarjestivat kulkutilaa ambulanssille.Mutta aina sekaan ei ole edes mahdollista vilkkaassa liikenteessa.