sunnuntai 6. joulukuuta 2009

MİELİTEKO

Se iski tunti sitten akkia,ja vahvana.Nimittain "MİELİTEKO".Ei,kun tuumasta toimeen,ja keittamaan sita,mita mieli niin kovasti alkoi tekemaan.



Nimittain "KİİSSELİA". Silloin tallöin minulle iskee aina kiisselin nalka.Mies ei kiisseleita syö,joten teen itselleni.
Talla kertaa löytyi kaapista ainekset hedelmatuorekiisseliin.
Kattilaan vetta ja kirsikkamehua. Melkein kiehumapisteessa suurustin perunajauhoilla,ja annoin pulpahtaa.Olin lisannyt myös hiukan sokeria.Kuumaan kiisseliin pilkottua omenaa ja paarynaa.



Ja nyt sitten herkuttelemaan .
Mukavaa alkavaa viikkoa,ystavat.

6 kommenttia:

Marizu kirjoitti...

nami nami..pitäs vissiin tehdä itekkin joku päivä!!hyvältä näytti ja varmasti myös maistui!

Mirja kirjoitti...

näyttää tosi herkulliselta :) myöskään miun mies ei syö kiisselii mutta joskus itselle sitten teen

Vihreatniityt kirjoitti...

Tuostapa sainkin hyvän idean. Pyydän äiti tekemään huomenna kiisseliä pakastemarjoista!

Sateenkaari kirjoitti...

Marizu: Kiitos,kylla olikin hyvaa.

Mirja:Valilla aina tekee mieli kiisselia,Ja huomenaamulla keitan tuon kiisselin kanssa kaurapuuroa.

Vihreatniityt: Teeppa se.Aidit osaa tehda hyvaa kiisselia.

Natjale kirjoitti...

Kiisselit ovat hyviä,mutta harvoin niitä tekee mieli. Sitten kun suuhunsa ekan lusikallisen pistää, ihmettelee, miksei tee useammin.

Meillä tehtiin ja itsekin tein aiemmin paljon kiisseleitä. Nyt saa kaupasta jos minkälaista herkkua, joten oliskohan syy tuossa, että vanhat hyvät herkut unohtuvat?

Sateenkaari kirjoitti...

Natjale:Kylla minakin niin luulen,etta naitten herkkujen unohtuminen on paljolti juuri kauppoj4en suuren valmistarjonnan syyta.
Kaupan makeat vaan sisaltavat paljon enemman sokeria,mita tallaiseen kiisseliin tarvitsee laitaa.Ja tuorekiisselissa sailyvat hedelmien ja marjojen vitamiinit tallella,kun niita ei keiteta.