torstai 9. syyskuuta 2010

KOKEMUS

Tuon uskonnostani kertovan sarjan jossain vaiheessa mainitsin kokemuksesta,josta haluan kertoa.Se sopiikin kerrottavaksi nain Ramadanin paattyessa.

Olin uuden uskontoni alkuvaiheessa,kun taalla Antalyassa mieheni ystavan isa kuoli ja oli hanen muistotilaisuutensa.Se oli minulle ensimmainen tallainen tilaisuus.
Oli rukoushetki.Naiset rukoilivat huoneessa,missa sangyssa makasi liikuntakyvytön taman poisnukkuneen miehen iakas vaimo.Miehet rukoilivat toisessa huoneessa.
Mina istuin lattialla sohvaan nojaten,ja katselin tata vanhaa ja avutonta ihmista vuoteessaan.Joku kavi hanen luonaan asentoa vaihtamassa,ja joku vetta antamassa.Puhetta vanhukselta ei ollut tullut aikoihin.
Yht'akkia minut valtasi lammin ja epatodellinen (mutta niin hyva)olo.Tuntui,etta siina olossa voisi istua ikuisuuksia.
Samaan aikaan sangyssa oleva vanhus PUHUİ.Tata sukulaiset sapsahtivat,kun se ei ollut normaalia.Se oli siis ihme.
Hanen poikansa(mieheni ystava,ja nyt jo hankin iakas)muistaa hyvin sanat,mita vanhus oli sanonut,mutta mina olen ne taas kerran unohtanut.Pitaa ,kun hanta nakee,niin kysya ja kirjoittaa paperille.
Paikalla olleet uskoivat,etta talla tapahtumalla oli jokin yhteys siihen,etta olin uusi muslimi,ja etta se oli sanoma Jumalalta.
Kokemus oli minulle kaunis ja sanoma selva.

5 kommenttia:

Minttuli kirjoitti...

Kylläpä oli uskomaton ja mieleenpainuma kokemus. Itse koin omaiseni lähdön hetkellä myös eräänlaisen tunnetilan, syvä rauha valtasi ahdistuneen mieleni. Heti tiesin että kohta tulee tieto ja niin kävikin.

Tuossa sivupalkissa onkin herkkuja monenlaista, oliko ne ylimpänä olevat marmeladimakeiset siellä nimeltään lokum tai sinnepäin?
Hyvää juhla-aikaa edelleen

Sateenkaari kirjoitti...

Minttuli:Todellakin oli.Se tunnetila oli niin uskomattoman hyva(vaikea edes kuvailla),ja se on jaanyt hyvin mieleen,miten joku lammin aalto ymparöi minut.
Uskon,etta tallaisilla tapahtumilla on sanoma,kuten sinullakin.
Kylla nuo ovat lokumia.Niitahan vaikka kuinka paljon erilaisia.Monissa on pahkinaa myös.
Kiitos.Tanaan kaveltiin niin pitkan matkaa,etta on jalat kipeana.

Laura kirjoitti...

Bayraminiz mübarek olsun! En ole kirjoittanut kommentteja pitkään aikaan, mutta olen lukenut blogiasi yhtä ahkerasti kuin ennenkin!

Haleja, tällä kertaa Izmitistä! :)

Jael kirjoitti...

Kiitos kun kerroit tästä kokemuksestasi.Oli liikuttavaa lukea siitä

Sateenkaari kirjoitti...

Laura:Sizinde.Kiitos,kun olet kaynyt.Sama juttu,etten mina ole kommentoinut,mutta kayn aina kylla vilkaisemassa ihanat kuvasi.
Olipa ihana saada terveiset İzmitista.
Haleja myös sinne,ystavani.

Yaelian:Kiitos,ystavani kauniista sanoistasi.
Tuo tapahtuma on merkinnyt minulle paljon.