perjantai 20. elokuuta 2010

MİTEN USKONTO VAİKUTTAA ELAMAANİ,osa 3

Kahdessa ensimmaisessa postauksessani olen kasitellyt aikaa,jolloin vaihdoin uskontoni.
Nyt kerron yleista asiaa uskonnostani.

Musliminaisenhan tunnistaa helposti vaatetuksesta.Asun kuuluu olla pitkahihainen ja nilkkaan asti ulottuva.Tukka suojataan huivilla,tai muulla paahineella.
Asu vaihtelee eri maissa ja kulttuureissa.On maita,joissa naiset peittavat myös kasvonsa.Taalla Turkissa nakee koko kasvon peittavaa asua silloin tallöin.Nama muslimit ovat yleensa tuleet tanne jostain muualta,mutta saattavat asua taalla myös vakituisesti.
Tallainen vaatetus on tarkoitettu suojaamaan naisen yksilöllisyytta.Koraani kehottaa pukeutumaan asuun,joka peittaa tukan,kasivarret ranteisiin asti,ja jalat nilkkoihin.

Miten sitten on minun kohdallani?
Mina en kayta islamilaista vaatetusta,enka huivia normaalissa arkipaivassa.Tykkaan kylla pukeutua pitkaan mekkoon tai hameeseen.En kulje mihameessa,enka muuten paljastavissa vaatteissa. Kesakuumalla kaytan kylla myös hihatonta mekkoa.
Kerroin aikaisemmin,etta Turkki on aikalailla maallistunut uskonnon suhteen.
Tama nakyy myös naisten vaatetuksesta.Ainakin nain isommissa kaupungeissa.Vaatetus alkaa olla samanlaista,mita missa tahansa Euroopan kaupungissakin.
Kun sitten on islamilaisia juhlia,taikka muita tilaisuuksia,niin silloin on minullakin huivi paassa,ja asianmukainen vaatetus.
Hautausmaa on sellainen paikka,jonne en koskaan mene ilman huivia.Mutta myös siella jo nakee huivittomia naisia.


Meilla on kotona kaksi Koraania.Toinen on suomenkielinen kaannös,ja toinen,missa on seka turkinkielella,etta arabinkielella teksti.
Lisaksi minulla on islamilaista oppikirjallisuutta,jotka ovat viela Suomessa.Kun menen kaymaan,niin tuon ne tanne Turkkiin.samat asiat voi lukea myös internetista.Naiten oppaitten mukana on rukousopas suomenkielella ja turkinkielella.
Oppikirjallisuuteni joukossa on eras mielenkiintoinen pikkukirjanen "Kristityn ja Muslimin Vuoropuhelu".Aiheesta on kirjoitettu useitakin kirjoja,mutta tama minun kirjani on tehty eraan suuren konferenssin (osallistujina kristittyja ja muslimia) pohjalta ja kaydyista keskusteluista.lahes koko teksti kasittelee Jeesusta İslamissa.
Nain ramadanin aikana tulee luettua Koraania enemman,mita muulloin.Ramadanhan on hiljentymisen,miettimisen ja hyvan tahdon kuukausi.
Koraania en osaa ulkoa,ja asioita aina unohtuu,joten kertaus on paikallaan.


İslaminuskoonhan kuuluu paivittaiset 5 rukousta.Tassakin minun pitaa tunnustaa,etta en rukoile tuota viitta kertaa paivassa,mutta pyrin rukoilemaan mahdollisimman paljon.On aikoja,jolloin rukoilee enemman,ja aikoja jolloin vahemman.
Minulla on oma rukousmatto,jota kaytetaan rukoillessa.Sen paalle polvistutaan rukoilemaan.Tahan tarkoitukseen kay jokin muukin puhdas vaate.Ei tarvise olla tuollainen matto.Rukoussuunta on aina Mekkaan pain.
Ennen rukousta suoritetaan puhdistautuminen.On ihmisia,jotka rukoilevat ilman puhdistautumista,mutta mina en sita koskaan tee.Niin rukouksissa,kuin puhdistautumisessakin on omat saantönsa.
Tasta postauksesta voi paatella jo,miten İslam on vaikuttanut elamaani,mutta viela yhden postauksen teen,jossa kerron siita tarkemmin.
Kyselkaa,ystavat,ja eriavia mielipiteita saa esittaa.Koskaan ei ole vain sita yhta tapaa,tai yhta ajattelua.Te muut İslamiin kaantyneet kertokaa omia kokemuksianne ja nakemyksianne.

İhanaa alkavaa viikonloppua kaikille.

25 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Assalaamu aleikum,

Mielenkiintoinen postaus jalleen :) Itse toivoisin etta Turkissa olisi paremmin saatavilla musliminaisten vaatteita. Varmasti hammastyttava kommentti, onhan kyse muslimimaasta. Suurin osa kaupoista myy ihan samanlaisia vaatteita kuin Euroopan maissakin, muslimivaateliikkeita pitaa oikein etsia. Suuren osan vaatteistani olen ostanut Suomesta tai internetista.

Muissa muslimimaissa ihan perusvaatteet eli abayat ja amirahuivit ovat Turkissa kiven alla. Myos suomalaisten muslimien keskuudessa ne ovat yleisimmat joten Suomestakin loytaa helpommin. Turkissa olen joskus joutunut vastailemaan kysymyksiin siita mista ihmeesta olen vaatteeni saanut. Koska minusta abayat ja amirat ovat kaikkein helppokayttoisimpia ja mukavimpia vaatteita.

Huivia nakee laitettavan jos jonkinlaiseksi asetelmaksi, yleisin Turkissa on sellainen satiinineliohuivi mika on uudelle muslimille hyvin haastava laittaa. Itse kaytin alkuvaiheessa ja joskus juhlavimmissa tilaisuuksissa mutta arkikaytossa olisi hankala: rukouspesun aikana taytyy pyyhkia paa ja huivin joutuu ottamaan pois. En mielellani viettaisi puoltatuntia paivastani joka rukouksen jalkeen huivin takaisin asetteluun :) En tieda sitten miten muilla onnistuu.

Rukouksesta sen verran, kun kerroit etta jotkut rukoilevat ilman rukouspesua eli wudua. Itse en ole tallaista huomannut, muslimithan tietavat sen etta jos ei ole rukouspesu voimassa niin rukous ei ole hyvaksytty. Jos joku ei ole tasta tietoinen niin hanelle pitaisi kahdenkesken kertoa asiasta. Ei ole aina itsestaan selvaa etta syntyperaisetkaan muslimit tietaisivat uskon asioista jos niita ei ole kotona tai muuallakaan opetettu. Tama saanto siita etta pitaa tehda rukouspesu koskee siis paivittaisia rukouksia, vapaamuotoista pyyntorukousta eli duaa voi tehda milloin vain ilman rukouspesuakin.

Aina kannattaa muistaa, etta islam ei ole sama asia kuin muslimit eika aina sita mita muslimit tekevat. Siksi kannattaakin ottaa itse selvaa uskon asioista, koska harvemmin niista tulee kukaan aktiivisesti kertomaan. Olen myos huomannut etta jossain ihmiset painottavat enemman tiettyja uskonnon asioista kuin toisaalla.

Kulttuuri on usein paassyt sekoittumaan uskontoon, niin etta tehdaan islamin vastaisia asioita jotka kuuluvat kulttuuriin tai uskotaan kulttuuristen asioiden kuuluvan uskontoon. Tasta naisten asema on hyva esimerkki: islamissa naisilla on oikeus koulutukseen, tyontekoon, aviomiehen velvollisuus on jarjestaa hanelle asunto ja elatus vaikka nainen kavisi toissakin, han saa pitaa omaisuutensa ja paattaa sen kaytosta. Oppineiden mukaan nainen ei myoskaan ole aviomiehelleen mitaan velkaa tehdakseen kotitoita, vaikka se onkin hyva teko. Se etta nama oikeudet eivat aina toteudu Turkissa kuten muissakaan muslimimaissa, ei johdu islamista vaan siita ettei heille naita oikeuksia haluta antaa eivatka edes naiset itse ymmarra/tieda/uskalla niita pyytaa.

Vaikka Turkissa naisten asemaan on pyritty tekemaan parannuksia, on silti viela todella paljon parantamisen varaa ihmisten asenteissa. Onhan viela paljon tyttoja ja naisia joita perhe ei paasta kouluun, huivia pitavilla koulutus tyssaa yliopistoon joissa sita ei saa kayttaa. Aviomiehen perheen luona asumaan joutuvat vaimot ovat hierarkian alinna ja taysin miehen perheen oikkujen varassa. Monessa tapauksessa on niin etta miehen oma perhe on hanelle paljon vaimoa tarkeampi. Suomalaisena kiinnittaa herkasti huomiota kaikenlaisiin epakohtiin, toivottavasti tulevaisuudessa tulee parannuksia naisten- vahemmistojen ja muidenkin ihmisryhmien asemaan jotka eivat nyt saa niita oikeuksia joita heille kuuluu.

Tassa nimenomaan haluaisin painottaa sita, etta jos jossakin muslimimaassa on epakohtia tai nakee esim. naisia kohdeltavan vaarin niin se ei johdu islamista vaan siita ettei sita noudateta vaan seurataan kulttuuria ja perinteita. Seka hyvat etta huonot asiat siirtyvat perinteina eteenpain ja niista on vaikeaa paasta irti. Insha Allah Turkissa mentaisiin parempaan suuntaan.

Maria

Sateenkaari kirjoitti...

Maria:Kiitos erittain hyvasta ja valaisevasta kommentista.Tata toivoinkin jattaen postaukseeni avoimia paikkoja.
Kunnioitan suuresti islamilaista pukeutumista,ja sita,etta noudattaa "saantöja ja ohjeita",kuten sina.
Uskallan itse omalta osaltani kertoa,etta en taysin noudata kaikkia,kuten postauksestani kay ilmi.Kuitenkin pyrin nöyryyteen,anteeksiantoon,huomionottamiseen jne hyviin asioihin.

Mina olen törmannyt muutaman kerran tuohon ilman puhdistautimista rukoilemiseen,tai puoliksitehtyyn puhdistautumiseen.Tuolloin on velvollisuuskin ottaa asia puheeksi.Turkissa on viela paljon luku-ja kirjoitustaidotonta vakea,jotka eivat valttamatta ole kaikkea oppineet samoin,mita lukevat ja kirjoittavat ihmiset.


Satiinihuivi on todella hankala saada pysymaan mitenkaan pain.Minulla on yksi ihana ohut huivi,mika ei ole liukas,ja sen saa hyvin.
Ne,kella on pitkat hiukset,jotka saa nostetua ylös,niin silloin saa huivinkin kauniisti.Minulla on lyhyet hiukset,joten ei mitaan asetelmia.

Antalyassa on joitain vaateliikkeita,jotka myyvat islamilaisia asusteita.Myös perusjuttuja."Muotiliikkeita" on tullut pilvin pimein,ja niista harvoin saa noita perusasuja.Huiviliikkeita on paljon.
Abayaa ja tamirahuivia todellakin on vaikea löytaa ainakin taalta etelarannikolta.

Kultuurin ja islamin valisista asioista oli kommenttisi oikein valaiseva ja hyva,johon ei ole lisattavaa naissa puitteissa.
Monet noista kulttuurellisista perinteista ovatkin erittain tiukassa.Ja niissa on paljon sellaista,mika pitaisi muuttua.
Kun tassa maassa on yli 70 miljoonaa ihmista,niin siina onkin tekemista,etta saataisiin koko kansa ottamaan huomion lait ja asetukset.Valistuskin kestaa kauan,ennenkuin siita murto-osa menee perille.Ja todella perinnaistavat istuvat syvassa.
Suurissa kaupungeissa alkaa jo olla paremmin,mutta maaseutu,ja Turkin rajaseudut ovat niita alueita,missa on työsarkaa.
Jos ei moneen kylaan ole edes kunnon tieta,niin miten sinne sitten se sivistys kulkee.Aika hitaasti kivikkojen ja vuorten ylitse.Ja juuri nailla alueilla on sita luku-ja kirjoitustaidotonta.
Suomalaisena toki kiinnittaa epakohtiin huomiota,mutta pitaa ottaa huomioon tama maa kokonaisuutena.Maan historia ja kehitys,seka muut olot.
Suomi pienena maana nousi sotien jalkeen nopeasti jaloilleen,mika on suuri kunnia Suomelle.
Monet kehitysmaat edistyvat hitaasti.
Turkissa edistymiseen on tullut vauhtia,jonka toivoo jatkuvan.
Turkissa on mm. turvakoteja,joita monetkaan eivat osaa kayttaa hyödykseen.On vanhainkoteja,joista viimeisen tiedon mukaan on 5% lakkautettu,koska ei ole ollut tulijoita.
Ja mika on yllattavaa,niin on tosi paljon sellaisia vahavaraisia,joilla ei ole mitaan tietoa omista sosiaalisista mahdollisuuksistaan.Osa heista on valinpitamatönta.
Olemme mieheni kanssa jopa taalla Antalyassa neuvoneet monia.
Neuvontaa tulee televisiosta paljon,mutta kun ainakaan naiset eivat naita asiaohjelmia ja uutisia katso.Heille ovat tarkeita saippuasarjat ja elokuvat.

Yaelian kirjoitti...

Mielenkiintoinen postaus taas.Tosin tiedän itsekin asiasta jonkun verran,koska olen opiskellut arabiaa ja asun täällä,missä on myös muslimeja.

Sateenkaari kirjoitti...

Yaelian:Kiitos ystava kiinnostuksesta.Minusta tuntuu,etten oppisi arabiaa.Onko miten vaika kieli oppia.

mizyéna kirjoitti...

Tosi kiva onollut lukea tätä postaussarjaa. Kiitos avoimuudestasi yksityisessä asiassa. Maria on yleensä ehtinyt kommentoimaan sellaisia mitä itsekin olisin ehkä kommentoinut, joten on jäänyt kommentoimatta kokonaan :)

Mutta yksi asia mikä tässä postauksessa jäi mieleeni mietityttämään oli huivin käyttö. Miksi käyttää huivia jossain tilanteissa kuten hautausmaalla ja juhlissa mutta muuten ei? Mihin se siis perustuu kun Islamiin se ei perustu sinällään :))

Heljä kirjoitti...

Anteeksi, että vasta nyt kommentoin. Itse olen naimisissa muslimin kanssa joka ... "ei harjoita" (not practice) olisi kai oikea käännös. Itse en ole kirkosta (evankelisesta) eronnut, enkä tiedä olisinko sitä tehnyt jos asuisin Suomessa. Kirkkoon sinänsä en usko, mutta jotenkin uskovaksi itseni tunnen. Mieheni kanssa puhumme Jumalasta ihan samoin, hänelle Allah minulle God. Kaikista uskonnoista olen aina ollut kiinnostunut ja blogini kautta Mizyenalta sainkin hyvää opastusta avoimiin kysymyksiin.
Kun kävin mieheni isän haudalla Marokossa niin laitoin huivin päähäni ihan kunnioittaakseni tapoja. En varmasti aidolla tavalla sidottuna, mutta pää peitettynä.
Kiitos näistä postauksista ja lämmin halaus viikonloppuusi.
ps. toivomani loma lokakuussa siellä teidän maisemissa muuttui 4 päivän pyrähdykseksi Roomaan. Mutta "siemen" sinne tuloon on kylvetty

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos myos sinulle Sateenkaari, on ollut todella mukava lukea islamista blogissasi. Tama on todella hyvaa dawaa, meidan muslimien velvollisuuskin on kertoa islamista. Jokainen sitten itse paattaa haluaako ottaa viestin vastaan, se ei ole meista itsestamme kiinni vaan Jumalan tahdosta. Mutta meidan tulee tiedottaa ja kertoa islamista.

Hyvin tarkeaa on noyryys: emme ole muslimeja tai noudata islamin saantoja siksi etta olisimme itse jotenkin erinomaisia vaan meidan pitaa olla siita kiitollisia Jumalalle. Tama pitaa muistaa silloinkin kun neuvoo toisia uskon asioissa tai kun kehottaa hyvaan ja kieltaa pahasta. Profeetta (saas) oli lempea ja siten ihmiset rakastivat ja seurasivat hanen (saas) esimerkkiaan.

Profeetta (saas) opetti ihmisille Jumalan ykseydesta, tawheedista, monta vuotta. Vasta sitten kun he olivat valmiit, han (saas) opetti heille lisaa.

Esimerkiksi jos vaikkapa uudelle muslimille heti alusta alettaisiin luetella etta pitaa olla huivi, miehilla ei saa olla kultaa tai silkkia jne, han voisi kokea taman kaiken painostavana ja liian raskaana ja menna kauemmas islamista kuin lahentya sita. Mutta kun usko on sydamessa, kun islam on tullut muslimille hyvin rakkaaksi, han voi ymmartaa ja sisaistaa kaiken muunkin ja nama erilaiset asiat tulevatkin helpoiksi noudattaa kun ne tekee rakkaudesta Jumalaan ja halusta miellyttaa Hanta ja noudattaa sita minka Han on antanut.

Arabiankielesta: Ei ole kovin vaikeaa oppia perusteita, jos vain on hyva opettaja ja materiaalia ja intoa opiskeluun :) Itse olen ollut kurssilla mutta haluaisin kovasti jatkaa opiskelua insha Allah. Turkissa moskeijoilla jarjestetaan Koraani-kursseja joilla opetetaan aakkoset ja resitoimaan Koraania. Arabiankielta siella ei varsinaisesti opeteta, mutta olisi tarkeaa etta myos ymmartaa lukemaansa. Suosittelen Koraanin kaannoksen lukemista ihan kaikille, suomeksi tunnetuimmat ovat Jaakko Hameen-Anttilan kaannos seka Boren kaannos. Boren kaannos ei ole suoraan arabiasta vaan englannista, mutta han on ainut muslimi joka on kaantanyt Koraanin suomeksi. Insha Allah joskus viela saadaan uusi kaannos. Kaannokset ovat vain tavallaan selitysteoksia, eivatka vastaa alkiperaista Koraania. Silti kannattaa ehdottomasti tutustua kaannoksiin. Palasin islamiin luettuani Koraanin kaannoksen suomeksi.

Maria

Elegia kirjoitti...

Olen käynyt aiemminkin blogissasi, mutta en muista olenko kommentoinut. Olen ollut aika saamaton lukemaan saati kommentoimaan blogeja viime aikoina.

Mutta tätä luin mielenkiinnolla, samoin kommentteja. Ja sion lukea aiemmatkin postaukset.

Täytyy tunnustaa, että tämä kirjoitus ja kommentit jo pelkästään opettivat minulle paljon Islamin uskosta ja siitä, miten herkästi kulttuuri sotketaan uskontoon (niin olen itsekin tehnyt, mutta haluan oppia näkemään toisin).

Täällä olen nähnyt täysin hunnutettuja (vain pieni osa kasvoista näkyy) uskovaisia mm. Shepherd marketilla. Siellä oli aika paljon kojuja, joista olisi voinut ostaa huntuja ym. "Islam-vaatteita".

Sateenkaari kirjoitti...

Mizyena:Kiitos kinkkisen ajatuksen ilmaan hetken.Miksikö laitan huivin paahani noissa tilaisuuksissa ja hautausmaalla.Jotenkin se vaan on tullut sisalta se ajatus.İtse tunnen kunnioittavani esim.sita,mita hautausmaalla on,vainajia.Juhlatilaisuuksissa kunnioitus muita kohtaan.
Kun olin nuori,ja viela ev.luterilainen,niin kaytin todella paljon huivia paahineena.

Maria:Minun suomenkielinen koraanini on tuo Jaakko Hameen-Anttilan kaannös.
Mina myös tein paatöksen uskontoni vaihtamisesta aivan itsenaisesti,kenenkaan johdattamatta.Luin Koraanin ja selityksia,seka tietenkin tutkiskelin omaa mieltani.
Öptüm.

Elegia:
Kiitos,kun tulit kaymaan,ja jaksoit tutustua tekstiin.
niinhan se yleensa on,etta ihmisilla on ennakkoluuloja ja juuri niita vaaria kasityksia,kun ei ole tietoa.
Todella hyvia kommentteja on tullut postaukseen.Yritin tehda postauksesta sellaisen,etta lukijoilta tulisi vastauksia,koska aina on mielenkiintoista kuulla muitten mielipiteita.

ekku kirjoitti...

Kiva lukea näitä kertomuksiasi.Mää olin jotenkin kuvitellut ettei islam liity sun elämääsi ollenkaan,muttta onhan se tavallaan arkipäivää.Tuntuu etä islamin uskosille uskonto on sillä lailla tärkeempi,kun meille "tavalliaille" kristityille.Teillä on rukoushetkenne,huivin käytöt jne.Täällä et päälle päin huomaa kuka on ristitty näin normaali elämässä.Kiva on ollut lukea.Kerro vaan lisää :)

mizyéna kirjoitti...

Ok. Kiitos vastauksesta. Ymmärrän vaikka olenkin hieman eri mieltä. :)

Innolla seuraavaa jaksoa odotellen.

Anonyymi kirjoitti...

Taas kerran sait minut pohtimaan ja jopa kommentoimaan :)
Tunnen joitain muslimeja Suomesta ja Turkista, hyvinkin erilaisia yksilöitä löytyy jo ihan Turkin sisältä.
Itse olen kristitty, en mitenkään "harras", mutta uskon jumalaan.
Eri uskonnot ovat mielenkiintoisia, ja tietystikin juuri ne eri uskontojen edustajat tekevät asioista vielä mielenkiitoisempia ja herättävät keskusteluja. Itse en islamin uskontoa kovin hyvin tunne mutta olen ymmärtänyt, katsomalla ihmisten käyttäytymistä ja keskusteluja, että islam ja muslimi on eri asia. Varsinkin Suomessa, monella ihmisellä on käsitys, että islamin uskonnossa naisella ei ole mitään arvoa... Tämä juontaa juurensa juuri siitä, mitä kommenteistakin on saanut lukea, maassa maan tavalla! Valitettavaa sinänsä, että yleensäkin ihmisiä arvostellaan tai tuomitaan sen mukaan, mitä arvostat, mitä uskontoa harjoitat, minkä värinen olet tms.. Kaikkihan me viattomia olemme siihen, että täällä olemme :)
Kiitos, että kerrot näinkin henkilökohtaisia asioita itsestäsi.
Jään odottelemaan seuraavaa postaustasi :)

-H

Minttuli kirjoitti...

Kiitos ovien avaamisesta islamiin. Olenhan kyllä jotain tiennytkin, kiitos kulttuurintutkijatyttäreni. Hänen kanssaan on antoisaa keskustella. Hänellä on kylläkin se tiedenaisen näkökulma asioihin.

Niin, tuo päänpeittäminen. Sitähän on myös ev.luterilaisen kirkon eri suunnissa ja samoin ortodoksissa, joka on myös aika tuttua,edesmenneen anoppini suvun kautta.
Lämpimiä terveisiä

Sateenkaari kirjoitti...

Ekku:Eron entiseen huomaa omasta itsestaan,miten tarkea osa elamaa on nykyaan tama İslam.Eihan se tietenkaan jokaisessa hetkessa nay,mutta melkein,kun asuu Turkissa.Jo moskeijan paivittaiset rukouskutsut saavat hereille ajatuksineen.Ymparistössa uskonto nakyy toisin,mita esim. Suomessa Ev.lut.Uskonnollisia juhlapaivia viettaa taalla lahes koko kansa,kun taas Ev.lut. maissa,vaikka vietetaan,niin uskonnollisuus ei laheskaan aina ole mukana,kuten joulussa tai paasiaisessa.

Mizyena:Kun tulee eriavia mielipiteita,niin se herattaa keskustelua,ja synnyttaa ajatuksia.Pidan keskusteluista(myös livena),joissa uskalletaan esittaa se eriava mielipide.Tata kautta olen mm. uskonnossani oppinut paljon.Kiitos sinulle.

Anonyymi-H-:Kiitos,kun jatit kommentin.
Mina olen elamani aikana tutustunut muutamaan uskontokuntaan.Helluntalaisuus,Mormonit,Jehovan todistajat.
Eraana hyvana ystavana minulla on Jehovan todistaja.
İslam ja muslimi voi kaytannössa todellakin olla aivan eri asia.Vaatetus ja huivi esim. ei takaa sita,etta ihminen on uskovainen ja noudattaa sita oikeaa İslamilaisuutta.
Maitten kulttuureista ja perimatavoista tulee asioita,jotka kasitetaan olevan İslamilaisuutta jne.

Minttuli:Tassa on nyt tullut vain pieni murto-osa esille İslamista,mutta monia tarkeita asioita kuitenkin.
Kylla varmaan viela nytkin monet vanhoista ihmisista kirkkoon mennessaan laittavat huivin paahansa.Ja entisaikaan ei kirkkoon koskaan naiset menneet pitkat housut jalassa.Aina oli hame paalla.
Terveisia erittain kuumasta Antalyasta.

Vihreatniityt kirjoitti...

Hienoa, että kirjoitit näinkin henkilökohtaisesta aiheesta.
Hyvää viikonloppua sinulle!

Anonyymi kirjoitti...

Heippa Sateenkaari, olipa kiva lukea taas lisää asiasta, itseasiassa tälläiset postaukset ovat mielenkiintoisinta antia blogimaailmassa, pala itseäsi joka sivuaa elämään Turkin arkipäivässä. Mieheni on muslimi muttei harjoita uskontoa juurikaan ( ei paastoa, rukoile tms.) tosin jonkinlainen "herranpelko" mielestäni kaikissa tapaamissani muslimeissa on niin hänessäkin ja niin kai minussakin joka kuulun ev.lut kirkkoon vaikken Suomessa ole asunutkaan yli 10 vuoteen enkä koe ev.luterilaisuutta kovinkaan läheiseksi. Asuin vuosia Aasiassa ja siellä kiinnostuin myös Aasian eri alueiden filosofioista ja uskonnoista, jotka ovat muovanneet ajattelumaailmaani aikalailla. Nautin suunnattomasti noiden maiden annista hengellisyyden herättäjäni itsessäni. Oma isoäitini taas oli evakko jonka kautta ortodoksisuus oli läsnä elämässäni lapsuudessa. Kaikkien näiden uskontojen, filosofisten uskontojen jne. kirjo ja oppiminen on ollut minulle tärkeää, en koe mitään niistä parempana tai huonompana enkä myöskään täysin omanani. Suhtaudun uskontohin melko tieteellisesti ja pidän niitä hallintakeinoina monissa maissa. Myös minä laitan huivin päähäni jos vierailen moskeijassa tai hautuumaalla; kunnioituksesta. Mielestäni kunnioitus ja ymmärrys ovat avainsanoja tämän päivän maaimassa eri uskontojen ja maailmankatsomusten takia. Ei pidä takertua yksityiskohtiin vaan tarkastella asioita laajemmasta näkökulmasta niin aikajanalla kuin maantieteellisestikin. Odotellen seuraavaa postaustasi! Mukavaa viikonloppua.

Sateenkaari kirjoitti...

Vihratniityt:Kiitos samoin sinne niityille.
Mukavaa,etta olet ollut mukana lukemassa.

Anonyymi:Kiitos kommentista,joka kuvasti suurta suvaisevaisuutta.
Suvaitsevaisuus on minulla yksi monesta avaimesta elamaan ja kanssakaymiseen.
Uskonasioissa vallankaan ei pida takertua yksityiskohtiin.Laajakatseisuutta tarvitaan.
Usko ja sen toteuttaminen on jokaisen henkilökohtainen asia.Neuvoa voit ja ohjata,jos toinen haluaa,mutta pakottaa ei missaan tapauksessa.Eika tyrkyttaa omia neuvojaan.Asioista puhuminen ja kertominen on aivan eri asia.
Kiitos myös sinulle mukavaa viikonloppua.

Sirokko kirjoitti...

Hienoa kerrontaa ja kivoja kommentteja valottamassa asiaa.
Piti lisätä tuonne Mizyenan kommenttiin huivin käytöstä, että ainakin meidän puolella on epäkunnioitettavaa mennä hautausmaalle ilman huivia ja minäkin vaikka en olekaan muslimi aina peitän pääni siellä kunnioituksesta muita kohtaan. Ei sillä varmaan ole mitään tekemistä uskonnon kanssa, mutta jos kulttuurissa niin koetaan niin okei minulle.

Minna kirjoitti...

Hei Sateenkaari ja kiitokset mielenkiintoisesta postaus-sarjasta! On kiva, että toit esiin näitä arkipäivässä ja omassa elämässäsi näkyviä asioita uskonnostasi. Itse olen oppinut todella paljon tämän vajaan vuoden aikana, jonka nyt olen täysin Islamilaisessa maassa viettänyt. Olen oppinut myös, mikä on kulttuurin tuomaa ja mikä uskonnosta johtuvaa. Naisen asema, itsemääräämisoikeus, vaatetus ym.. Valitettavan paljon sekoitetaan uskontoon ja ajatellaan länsimaissa, että nämä rajoitukset johtuvat vain ja ainoastaan uskonnosta. Vuosi on avannut silmät ja saanut pohtimaan monia asioita hyvin eritavoin.

Pian loma Suomessa vietetty ja vielä loppu Ramadaniksi työn äärelle. Terkkuja!

Susa kirjoitti...

Mielenkiintoista luettavaa Sateenkaari! :)

Sateenkaari kirjoitti...

Sirokko:Kylla taallakin huivi on hautausmaalla lahes kaikilla sellaisillakin,jotka sita eivat muuten pida.
Ja muutenkin kayttaytyminen hautausmaalla minun mielestani pitaa olla hillittya.En koskaan korota aantani liikkuessani hautausmaalla,enka lahde juoksuun.Kavelen rauhallisesti.Ovathan hautausmaan "asukkaat" myöskin hyvin hiljaisia.Emme sa aheita hairita,jos tata nain hiukan leikkisasti kuvailisi.

Minna:Sinun olinmaassasi İslam nakyy viela suuremmassa mittakaavassa,mita taalla nykyturkissa.Uskon,etta todellakin monta ajatusta on muuttunut.

Susa:Kiitos,kun olet jaksanut lukea.

-S- kirjoitti...

Hei piiiiitkàstà aikaa. Todella mielenkiintoista on ollut lukea nàità uskonnon vaikutuksista elàmààsi. Olet todellakin aikoinaan tehnyt hypyn tuntemattomaan. Tuntui sinulle kuin kutsumukselta, kun joka kerta tunsit sen vahvan tunteen, ettà uskontoa on vaihdettava.
Tààllà Italiassa on katolilaisuus mennyt hieman sekaisin kulttuurin kanssa. On paljon asioita joita kirkko kertoo nykypàivànà, mutta josta ei raamatussa puhuta sanaakaan. Hàn joka ei raamattua tunne on todella vaikea erottaa raamatussa kerrottua ja kulttuurista syntynyttà tapaa. Mitenkàs siellà teillàpàin? Onko nykypàivànà tuontyyppisià "ongelmia"? (en ehtinyt lukea kaikkia kommentteja, joten jos vastaus on tullut jo aiemmissa kommenteissa niin voitko vain vinkata niin lukaisen ajatuksella) Nyt nukkumaan, hyvàà yòtà :D

Sateenkaari kirjoitti...

-S-:Mukavaa,etta tulit kommentoimaan.
Taallahan on todella paljon asioita,jotka liittyvat kulttuuriin,mutta menevat uskonnon piikkiin.
Koraanin opit opetetaan edelleen niinkuin kirjoitettu on,mutta on "yhteisöja",jotka kayttavat Koraanin opprja vaaristeltyina,ja soveltavat niita omiin tarkoituksiinsa.
Sitten taalla on paljon luku-ja kirjoitustaidotonta vakea,jonka opit perustuvat kuultuun,ja siina helposti tulee vaaristymia.
Maailmalla naista sitten seuraa se,etta kuultu ja todellisuus on eri asia.

kuwaitin kaunotar kirjoitti...

Kiitoksia tasta "juttusarjasta". Tuntuu etta sain tasta paljon enemman irti kuin taalla (tai Iranissa) saamistani tiedoista. Jotenkin ajattelen niin, etta velvollisuuteni on oppia mahdollisimman paljon islamista, kun taalla kerran asustelen. Ettei vain tule tietamattaan loukattua paikallisia.

Sateenkaari kirjoitti...

kuwaitin kaunotar:İhanaa kuulla,etta kertomani on miellyttanyt,ja olet voinut hyötya siita.
Vahinko,etta tietokoneeni on taas korjattavana,ja nain viivastyy viimeinen osio tasta uskontoasiasta.Viikon nyt ollut kone huollossa,kun tarkkailevat sen toimintaa.Toivottavasti saan takaisin naina paivina.
Nettikahvilassa ei voi keskittya postaamaan nain tarkeaa asiaa.

Kauniisti ajateltu sinun omalla kohdallasi naita asioita.
Hyvaa Ramadanin loppupuolta İraniin.